Hakusana: käsijohde

Portaat

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi.

Porrastyypin valinta

Porrastyyppi valitaan Helsingin kaupungin ohjeen Ulkoporrasohje mukaisesti. Portaan valinnassa tulee huomioida neljä keskeistä kriteeriä.

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit vaikuttavat pääasiassa portaan ulkonäköön, mikä rajoittaa kussakin tilanteessa valittavissa olevien vaihtoehtojen määrää.

  • Aluetyyppi
  • Arvokkaat kulttuuriympäristöt
  • Helsinki-ilmeen muodostajat
  • Kaupunkikuvallinen kestävyys

Toiminnalliset valintakriteerit

Toiminnalliset valintakriteerit määrittävät sen, millaisen palvelulupauksen portaan tulee täyttää. Tämä puolestaan vaikuttaa erityisesti päätökseen siitä, tuleeko porras lämmittää.

  • Portaan kunnossapitoluokka
  • Arvioitu käyttäjämäärä
  • Korvaavat reitit
  • Tärkeät palvelut
  • Perinteisen talvikunnossapidon toimivuus
  • Käyttäjäryhmien huomiointi
  • Toiminnallinen kestävyys

Ekologiset valintakriteerit

Porrastyypin valinnassa on syytä ottaa huomioon myös ekologinen kestävyys, johon vaikuttavat sekä portaan rakennusaikaiset päästöt, että käytön aikainen ympäristökuormitus.

  • Rakennusaikaiset päästöt
  • Päästöt elinkaaren aikana
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus päästöihin
  • Lämmityksen energiankulutus
  • Lämmityksen energiamuoto
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Kierrätettävyys
  • Pienilmaston vaikutus
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Taloudelliset valintakriteerit

Porras aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä rakennusvaiheessa, että käyttöikänsä aikana kunnossapidon ja huollon kautta.

  • Rakennuskustannukset
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus kustannuksiin
  • Lämmityksen energiankulutus ja sen osuus kokonaiskustannuksista
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Lämmitetty vai ei

Portaiden lämmitys tuottaa kustannuksia ja päästöjä, siksi se on suositeltavaa vain reiteillä, jotka on muutenkin talvihoidettu ja joiden käytettävyys halutaan taata myös talvikaudella.

Lämmitettyä porrasta voidaan harkita yhtenä vaihtoehtona, kun kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:

  • porras sijoittuu A-hoitoluokan (kartta- palvelussa kunnossapitoluokka) alueelle
  • Siihen liittyvä jalankulkualue on talvikunnossapidetty
  • Portaan arvioidut käyttäjämäärät ovat suuria, yli 1500 päivässä
  • Sijainti on pääasiallisella saapumisreitillä, joka johtaa tärkeän palvelun ääreen (etäisyys palvelusta korkeintaan 100 m)
  • Vieressä ei ole muita lämmitettyjä portaita tai muuta talvihoidettua korvaavaa reittiä

Ennen kuin lämmitetty porras valitaan, on harkittava myös muiden vaihtoehtojen soveltuvuutta. Lämmitetty porras on aina kallis investointi sekä rakentamisen että ylläpidon kannalta.

Teräsrunkoinen porras ritiläaskelmalla on ominaisuuksiltaan monella tapaa edullinen. Sillä saavutetaan lämmitetyn portaan tavoin suhteellisen luotettava ja huoltovapaa kuljettavuus myös talvikaudella ilman lämmityksen aiheuttamia kustannuksia ja päästöjä. Porras on myös mahdollista siirtää uuteen paikkaan, jolloin se saattaa jossain tapauksessa säästää kokonaan uuden portaan rakennuskustannukset ja -päästöt. Paikoissa, joihin halutaan lämmitetyn portaan käyttövarmuutta, ja joihin teräsritiläporras sopii kaupunkikuvallisesti, on teräsporras ritiläaskelmalla suositeltava vaihtoehto.

Yleisiä ohjeita portaiden käytöstä

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759.

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Porrastyypit

Eri porrastyypit on esitelty Ulkoporrasohjeessa. Ohjeessa esitellään seuraavat porrastyypit:

Lämmittämättömät porrastyypit:

  • Maastoportaat PAR-LE
  • Puuportaat PP-LE
  • Teräsportaat ritiläaskelmalla PT-LE
  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LE
  • Betoniportaat, ei luonnonkiviverhoilua PB-LE
  • Betoniportaat luonnonkivilaatta-askelmalla PL-LE
  • Massiivikiviportaat betonirungolla PM-LE
  • Paasikivistä ladotut portaat PMR-LE

Lämmitetyt porrastyypit:

  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LS
  • Betoniportaat elementtiaskelmalla PBE-LS
  • Luonnonkivilaatta askelma + sähkölämmitys PL-LS
  • Luonnonkivilaatta-askelma + nestekiertolämmitys PM-LS
  • Massiivikiviaskelma + nestekiertolämmitys PM-LN

A6 Käsijohteet

Sijoitusalue

Koko kaupunki.

Materiaalit

tolppa, teräsputki: Ø 48,3 mm
käsijohde, teräsputki: Ø 42,3 mm
käsijohteen varsi: terästanko Ø 16 mm

Pintakäsittely / viimeistely

Yleisimmin käytetään ruostumatonta
terästä, hionta grit 180.
Teräs: kuumasinkitys + sinkkifosfatointi +
jauhemaalaus (tai vastaava yhdistelmä).

Värivaihtoehdot

Kivikaupunki: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black
Koko kaupunki: Ruostumaton teräs

Ylläpito

Noudatetaan ruostumattoman tai
peittomaalatun teräksen ylläpito-
ohjetta.

Hankintatapa

Suorahankinta

(A) Aidat ja kaiteet

Kaiteiden mallitiedot löytyvät Helsingin kaupunkikalusteohjeesta.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat laatineet yhteisen kevyen liikenteen kaidemalliston. Tyyppikaidemallisto on tuoteperhe, jonka eri osat sopivat mitoituksellisesti ja tyylillisesti toisiinsa. Raportista löytyvät mallien kuvat ja piirustusnumerot sekä visualisoidut käytön ohjeet.

Linkki kevyen liikenteen tyyppikaidemallistoon ja kaiteiden käytön ohjeeseen

 

Määräykset

RakMK F2

  • Kaide tulee rakentaa, kun putoamiskorkeus ylittää 500 mm ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa. Kaiteen tulee olla turvallinen ja tarkoitukseensa soveltuva. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide.
  • Suojakaidetta on käytettävä yli 700 mm:n tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Kaiteen suojaavan osan tulee ulottua vähintään 700 mm:n korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi.
  • Kaiteen korkeus määräytyy putoamiskorkeuden ja tilan käyttötarkoituksen mukaan.

RakMK F1

  • Aulojen, muiden sisäisen liikenteen sekä ulkotilojen luiskien ja portaiden molemmille sivuille on asennettava helppokäyttöiset ja turvalliset käsijohteet. Johteiden tulee jatkua yhtenäisinä myös välitasanteiden osuudella.

RakMK G1

  • Asuinhuoneistoihin ja asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan tulee olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Kerrostasojen välisen portaan tulee olla katettu. Kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Ohjeet

  • Kevyen liikenteen kaide sijoittuu toisinaan sillan kaiteen jatkoksi ja toisaalta kevyen liikenteen kohteissa tarvitaan joskus aurausjohdetta, joten Helsingin tyyppikaiteiden suunnittelussa on huomioitu Liikenneviraston ”Siltojen kaiteet, Tiehallinto 2006” -ohje sekä ohjeeseen liittyvät tyyppipiirustukset. Sillan kaiteeseen liittyvän kevyen liikenteen kaiteeksi suositetaan mallia, jonka suojaosa on yhtenäinen sillan kaiteen suojaosan kanssa. Kevyen liikenteen kaide asennetaan mahdollisimman lähelle siltakaidetta (maksimietäisyys 110 mm). Kevyen liikenteen tyyppikaiteen liittymisestä siltaan on tehty oma piirustus.
  • Maahan perustettavan kaiteen suositeltava etäisyys kevyen liikenteen väylästä on 250 mm. Vähimmäisetäisyys luiskan tai jyrkänteen reunasta on 250 mm.
  • Portaiden reunapalkissa kaide sijoitetaan keskelle reunapalkkia. Käsijohteen väylän puoleinen ulkopinta tulee sijoittua 20 mm reunapalkin tai reunakiven etureunan taakse, jotta se on suojassa auraukselta. Pengerluiskan reunassa käsijohteet sijoitetaan mahdollisen reunakivilinjan taakse tai väylän reunaan siten, että käsijohde jää 100 mm aurattavan väylän ulkopuolelle.
  • Pengerluiskissa kaide tarvitaan seuraavissa tilanteissa
    • harva kaide, kun kaltevuus jyrkempi kuin 1:2 ja pudotus yli 1.5 m, mutta enintään 3 m
    • suojakaide, kun kaltevuus jyrkempi kuin 1:2 ja pudotus yli 1.5 m, ja pudotus yli 3 m
  • Kevyen liikenteen kaide pyritään asentamaan mahdollisimman lähelle sillan kaiteen päätyä. Kevyen liikenteen tyyppikaiteissa on suunniteltu tätä kohtaa varten pulttiasenteinen erikoislatta, jossa pultit eivät sijoitu kaiteen päädyn ulkopuolelle. Kaiteiden väliin jäävän tilan maksimileveys on 110 mm. Jos tolppien väli jää kuitenkin kohdekohtaisista syistä suuremmaksi, kevyen liikenteen kaidetta jatketaan viimeisen tolpan jälkeen tarvittava pituus.

 

Luiskat

Yleistä

Määräykset

RakMK F2

  • Luiska on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän väljäksi  ja tarkoitukseensa soveltuvaksi.

RakMK G1

  • Kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, tulee asuinhuoneistoihin ja yhteisiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Tällaisen rakennuksen kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi olla katettu, sen tulee saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Suositukset, ohjeet

  • kun rakennuksen sisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan luiska, tasoeroa maanpinnan ja lattian välillä ei tulisi olla yli 500 mm
  • jos luiskan reuna ei ole ympäröivän maaston tasossa tai se ei rajoitus seinään, luiskan reunaan suositellaan 50 mm korkuinen suojareunus

Kaltevuus

Määräykset

241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

  •  Luiskan ala- ja yläpäässä on oltava vähintään 1 500 millimetriä pitkä vaakasuora tasanne. Luiskan kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos korkeusero on enintään 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus saa kuitenkin olla enintään kahdeksan prosenttia. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 millimetriä, jonka jälkeen kulkuväylällä on oltava vaakasuora vähintään 2 000 millimetriä pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska saa kuitenkin olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa.

Suositukset

  • luiskassa ei tule olla sivukaltevuutta, hankekohtaisesti sallitaan 2 % sivukaltevuus.
  • pituuskaltevuus esteettömyyden erikoistasolla korkeintaan 5 % (1:20) ja perustasolla 8 % (1:12,5).
  • Luiskan on oltava kulkusuuntaan nähden suora.

Leveys

  • luiskan leveys riippuu sen sijainnista ja käyttötarkoituksesta
  • leveys >900 mm, suositus >1200 mm
  • koneellisesti kunnossapidettävän luiska vähintään 2300 mm
  • kaksikaistaisen luiskan vähimmäisleveys 1800 mm

 

Väli- ja ylätasanne

  • luiskan alkamis- ja päättymiskohdassa tulee olla riittävästi tilaa pyörätuolilla kääntymiseen ja oven avaamiseen, syvyys 1800 mm ja leveys (halkaisijaltaan 1500 mm tila, sähköpyörätuolilla 2500 mm).
  • Pitkissä luiskissa, joiden pituuskaltevuus on yli 5 %, tarvitaan 6 m välein vähintään 2 m pituinen välitasanne, jonka pituuskaltevuus on enintään 2 %
  • jos luiska kääntyy, tarvitaan käännöskohdassa vaakasuora välitasanne

 

Kaiteet ja käsijohteet

Määräykset

RakMK F1

  •  Aulojen, muiden sisäisen liikenteen sekä ulkotilojen luiskien ja portaiden molemmille sivuille on asennettava helppokäyttöiset ja turvalliset käsijohteet. Johteiden tulee jatkua yhtenäisinä myös välitasanteiden
    osuudella.

RakMK F2

  • Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle. Käsi johteen tulee olla mitoitettu niin, että siitä saa tukevan otteen. Käsijohteen pää on muotoiltava turvalliseksi.
  •  Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde on sijoitettava portaan tai luiskan molemmin puolin. Johteen tulee jatkua  yhtenäisenä välitasanteella.

RakMK G1

  • Kerrostalossa,jossa ei ole hissiä, tulee asuinhuoneistoihin ja yhteisiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Tällaisen rakennuksen kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi olla katettu, sen tulee saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Suositukset ja ohjeet

  • käsijohteet ulotetaan 300 mm luiskan alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • käsijohteiden materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Helsingin kaupungin Kevyen liikenteen tyyppikaidemalliston käsijohteet, piirustusnumerot 29400/750-759

Materiaalit

  • luiskat päällystetään kuten muutkin siihen liittyvät päällystetyt alueet
  • luiskan pinnan tulee olla kova ja tasainen, eikä se saa olla märkänäkään liukas
  • poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm ja laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm leveitä
  • pinnoite voi olla esim. ristipäähakattua graniittilaattaa tai hiekkapuhallettua betonikiveä
  • metalliverkkoa käytettäessä sen rakojen leveydet saavat olla enintään 5 mm.

 

Havaittavuus

Suositukset, ohjeet

  • luiskan tulee olla tasaisesti valaistu ja sen tulee erottua tummuuskontrastiltaan kulkuväylän pintamateriaalista
  • luiskan alkamiskohdassa on oltava varoitusalue (tummuus- ja/tai materiaalikontrastivyöhyke), pituus 600 mm
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • betonikivi
    • huomiolaatta (alueella jolla on sulanapitojärjestelmä).

Portaat (VANHENTUNUT)

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi. Portaiden tyyppi: suoravartiset.

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Visuaaliset vaatimukset

Porrasmateriaali ja väritys valitaan kaupunkikuvaan sopivaksi.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Ohjeet

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759. 

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Lämmitetyt portaat

Kiviportaat voidaan lämmittää niin sovittaessa.

 

Portaiden materiaalit

Massiivikiviportaat

Katu- ja puistoalueilla suositaan ensisijaisesti luonnonkiviportaita. Kestävin ja huoltovapain porrasvaihtoehto ulkoportaisiin on graniittinen massiiviporras, jolloin nousu ja etenemä muodostuvat yhtenäisestä paksusta kiviporraslankusta.

Portaan etenemä- ja nousupinta työstetään polttamalla tai ristipäähakkaamalla karkeaksi. Nousupinta voi olla myös lohkottu.

 

Betonirakenteiset portaat luonnonkiviverhouksella

Betonirakenteiset portaat voidaan päällystää graniittilaatoilla. Tarvittava asennusvara on tuotteen paksuus + 30-60 mm. Suositeltava saumaleveys on 8-10 mm.

 

Betonirakenteiset portaat betonilaattaverhouksella

Puuportaat

Puurakenteisia portaita käytetään pääasiassa luonnonmukaisilla viheralueilla. Muilla alueilla käytetään pääasiassa luonnonkiveä, betonia tai metallia. Märkänä puupinta on liukas.

Puuaskelmat voidaan rakentaa suoraan maahan tuettuina tai tuuletettuina. Tuuletetussa rakenteessa askelmien runko kannatetaan maahan juntattujen pystytolppien varaan. Puuaskelmat voidaan rakentaa myös maahan pystyyn asennettavista pölkyistä. Askelmien etureunassa voidaan käyttää tukena puuparrua tai hirttä. Varsinainen askelmataso voidaan tehdä lankuista tai puuparrusta.

Portaiden maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa, kantavissa rakenteissa sekä erityistä turvallisuutta vaativissa rakenteissa käytetään A-luokan painekyllästettyä puutavaraa. Voidaanko suositella myös ympäristöystävällistä puuta (esim. Kebonya, Accoya, Azobe)

Puuportaaseen soveltuu esimerkiksi puurakenteinen pinnakaide.

 

Teräsportaat.

Teräsportaita voi käyttää kaikkialla mihin ne maisemallisesti sopivat.