Kategoria: KALUSTEMATERIAALIEN LAATU- JA HUOLTO-OHJEET

Betonituotteiden laadun tulee täyttää RunkoRYL 2010 kohdan 4 betonirakentaminen sekä By 65-2016 Betoninormit vaatimukset ja Eurocoden osan 2 Betonirakenteiden suunnittelu ja sen viitestandardien vaatimukset. Betonipinnan luokkavaatimukset on esitetty julkaisussa By 40-2003 Betonirakenteiden pinnat.

Betonista valmistettujen kalusteiden tai kalusteosien värin tulee olla tasainen. Käytetty muottiöljy ei saa vaikuttaa betonin väriin. Rakenteessa ei saa olla haitallisia ulkonemia, nystermiä, valupurseita, syvennyksiä, hammastuksia tai huokosia eikä pinnasta saa irrota irtoainesta (liituuntuminen, hilseily).

Kalusteisiin tai kalusteosiin ei saa tulla kuljetuksen tai asennuksen yhteydessä tapahtuvien nostojen aikana halkeamia eikä muodonmuutoksia. SILKO-ohjeissa on esitetty korjausohjeita erityyppisille vaurioille

 

Betonin tekniset laatuvaatimukset:

Betonin toteutusluokka 2, käytetään tarvittaessa P-lukubetonia (vähimmäisvaatimus P25), lujuusluokkavaatimus esitetään suunnitelmissa.

Korjauksissa lujuusluokka sama kuin korjattavassa rakenteessa, kuitenkin vähintään C25/30.

 

Osa-aineet:

Kiviaineksen enimmäisläpimitta vähintään 8 mm

 

Rasitusluokka:

Perustus XC2

Muut osat XC3, XC4 ja XF1 Suolarasitetut osat XF2

 

Suunnittelukäyttöikä:

50 v.

 

Raudoitustyöt:

Betoniteräkset ja raudoitteet:

• B500B tai A500HW (SFS 1268 vaatimukset täyttävä teräslaatu) Ruostumattomat betoniteräkset ja raudoitteet:
• B600KX tai vastaava SFS 1259 vaatimukset täyttävä teräslaatu

Raudoitteiden nimellinen betonipeite on yleensä 35 mm ja maata vasten valettaessa 50 mm. Asennustoleranssi on ±10 mm.

Ruostumattomien raudoitteiden betonipeitteen vähimmäisarvo on vähintään tangon halkaisijan suuruinen ja aina vähintään 10 mm.

 

Betonituotteiden pinnan luokitus:

Muottia vasten valetun pinnan tulee täyttää julkaisun By 40-2003 kohdan 3.2.6 luokan AA vaatimukset. Hierrettyjen pintojen tulee täyttää julkaisun By 40-2003 kohdan 4.1.3 luokan AA vaatimukset.

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä. Ylläpito-ohje on sovellettu RT-ohjekortin RT 82-10604 mukaan.

Perushuolto 5 vuoden välein:

1. Pinnat pestään miedolla saippuavedellä ja Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pintojen annetaan kuivua hyvin.
2. Sammal poistetaan teräsharjalla. Hiontapöly tulee poistaa tarkasti ruoste-tahrojen välttämiseksi.
3. Pinnat käsitellään maalia ja graffiteja hylkivällä suoja-

 

Pintojen kemiallinen puhdistus:

Kalkkihärme, ruostetahrat, öljyt, rasvat, maalit ja pinttynyt orgaaninen kasvusto poistetaan kemiallisesti. Betonipinnan kemiallisessa puhdistuksesta on annettu tarkemmat ohjeet julkaisussa SILKO-2.251. Pintojen kemiallisessa puhdistuksessa noudatettavat työturvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevat ohjeet on annettu julkaisuissa SILKO-1.111 ja SILKO-1.112.

 

Halkeamien korjaus:

Halkeamat korjataan halkeamien imeytysaineella. Tarkemmat korjausohjeet on annettu julkaisussa SILKO-2.239.

 

Lohkeamien ja kolojen paikkaus:

Lohkeamat ja kolot paikataan säänkestävällä korjauslaastilla. Tarkemmat paikkausohjeet on annettu julkaisussa SILKO-2.231.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tuotteiden laadun tulee täyttää RunkoRYL 2010 kohdan 611 vaatimukset tai Eurocoden osan 3 Teräsrakenteiden suunnittelu sekä erityisesti normin osan 1-4 Ruostumattomia teräksiä koskevat lisäsäännöt ja sen viitestandardien vaatimukset. Kiinnitystarvikkeiden tulee täyttää RunkoRYL 2010 kohdan 611.2 vaatimukset.

Valmiin rakenteen tulee olla sellainen ja teräsosat asennettu siten, että niistä ei aiheudu käyttäjälle haittaa ja ettei rakenteessa ole haitallisia ulkonemia, nystermiä tai hammastuksia.

 

Ruostumattomat teräslajit:

• Teräslevyt
• Lattateräkset
• Pyöröteräkset
• Kulmateräkset
• Neliöteräkset
• Palkit
• Rakenneputket (suorakaide-, neliö ja pyöreät putket)

Ruostumattomien terästen teräslajit (ns. haponkestävät) SFS-EN 10088-2 ja SFS-EN 10088-3 mukaan 1.4401 (tai ASTM 316) tai 1.4404 (tai ASTM 316L).

 

Kiinnikkeet:

Kaikkien liitinkappaleiden tulee olla ruostumattomasta teräksestä valmistettuja (ns. haponkestävä) SFS-EN 10088-1 – 1.4401 (tai ASTM 316).

 

Hitsien laatuvaatimukset:

Hitsausluokka B (SFS-EN ISO 5817 mukaan). Kaikki kalusteen tai kalusteosan käytön aikana näkyviin jäävät hitsit hiotaan ulkonäöltään viereistä ehyttä pintaa vastaavaksi.

 

Ruostumattoman teräksen pinnan luokitus:

• Hiottu pinta: 2G (kylmävalssaus, hehkutus, peittaus, hionta) GRIT 180, kaikki kalusteen tai kalusteosan käytön aikana näkyviin jäävät pinnat hiotaan
• Kiiltävä pinta: 2R (kylmävalssaus, kiiltohehkutus) Pinnanlaadut SFS-EN 10088-2 mukaan.

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

Ylläpito-ohje on sovellettu MaalausRYL 2012 mukaan. Pintakäsittelyn ulkonäköluokka on Ku2.

 

Perushuolto 1 vuoden välein:

Ympärivuotisesti ulkona olevat kuultokäsitellyt puupinnat huoltokäsitellään kerran vuodessa. Kalusteiden huoltokäsittely suoritetaan kaupungin tiloissa, sillä kuultokäsittely saavuttaa lopullisen keston noin viikon kuluessa aineesta riippuen. Kuivumisaikana kalusteita on käsiteltävä varoen. Töhrityt rimat tulee vaihtaa uusiin aina kun töhryjä havaitaan.

 

Maalausolosuhteet:

Maalattavan pinnan on oltava kuiva. Puun kosteusprosentti tulee olla alle 18 %. Ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 ºC ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %. Tämä tarkoittaa sitä, että penkkien huoltokäsittely tehdään kesällä ulko- tai sisätiloissa tai talvella sisätiloissa. Standardiolosuhteissa, +23 ºC ja ilmankosteus 50 %, kuivumisaika on nopein.

 

Huoltotoimenpiteet:

Hionta ja pölynpoisto tehdään jokaisen käsittelyn edellä, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu. Välihionta tehdään yleensä hiontapaperilla n:o 50. Valmiiksihionta tehdään hiontapaperilla n:o 150.

 

Huoltomaalaus:

1. Käsiteltävät pinnat pestään pinnalle sopivalla Mahdolliset homeiset pinnat pestään homeenpoistoaineella aineen valmistajan ohjeiden mukaan ja pinnat harjataan tarvittaessa teräs- tai juuriharjalla.
2. Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pintojen annetaan kuivua hyvin (kuultokäsittely ei imeydy kosteaan pintaan).
3. Irtoava ja heikosti kiinni oleva vanha käsittelypinta sekä kauhtunut puun pinta poistetaan teräskaapimella ja käsihiomakoneella.
4. Puupinnat karhennetaan hiomalla hiomapaperilla ja hiontapöly poistetaan
5. Yli 5 mm kolot ja syvennykset tasoitetaan Tasoitukset tehdään ympäröivän pinnan tasoon siten, etteivät silotetut kohdat erotu ympäröivästä pinnasta. Silotetta ei saa kerralla käyttää niin runsaasti, että silotekerros kuivuessaan alkaa halkeilla. Silote sävytetään samanlaiseksi kuin alusta.
6. Vaurioituneet kohdat käsitellään värillisellä
7. Pintakäsittely tehdään samalla käsittelyllä kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty. Käsittely suoritetaan aineen valmistajan ohjeen Värisävy on sama kuin tuotteessa oli alun perin.

Ylläpito-ohje koskee työmaalla tai kaupungin huoltotiloissa tehtäviä huoltokäsittelyjä.

Ylläpito-ohje on sovellettu MaalausRYL 2012 mukaan. Pintakäsittelyn ulkonäköluokka on Pu2.

 

Perushuolto 5 vuoden välein:

Puupinnat tarkastetaan vuosittain. Peittomaalatut puupinnat huoltokäsitellään 5 vuoden välein ja lisäksi aina, kun maalipinta on niin kulunut niin, että puupinta on näkyvissä. Töhryt peittomaalataan heti kun ne havaitaan. Kun maalipinta himmenee, väri haalistuu tai kun maalipinta on töhritty, on huoltotoimenpiteenä pesumaalaus. Pesumaalaus suoritetaan MaalausRYL 2012 mukaan pesumaalausmenetelmällä. Maalauskäsittely tehdään spraymaalilla kalusteen sijaintipaikassa siirtämättä kalustetta. Maalina käytetään samaa maalia kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty.

 

Maalausolosuhteet:

Maalattavan pinnan on oltava kuiva. Puun kosteusprosentti tulee olla alle 18 %. Ilman lämpötilan on oltava vähintään +5 ºC ja ilman suhteellisen kosteuden alle 80 %. Tämä tarkoittaa sitä, että penkkien huoltokäsittely tehdään kesällä ulko- tai sisätiloissa tai talvella sisätiloissa. Standardiolosuhteissa, +23 ºC ja ilmankosteus 50 %, kuivumisaika on nopein.

 

Huoltotoimenpiteet:

Hionta ja pölynpoisto tehdään jokaisen käsittelyn edellä, vaikka sitä ei olisi erikseen mainittu. Välihionta tehdään yleensä hiontapaperilla n:o 40 tai 50. Valmiiksihionta tehdään hiontapaperilla n:o 150.

 

Huoltomaalaus:

1. Maalattavat pinnat pestään pinnalle sopivalla Mahdolliset homeiset pinnat pestään homeenpoistoaineella maalin valmistajan ohjeiden mukaan.
2. Pestyt pinnat huuhdotaan huolellisesti vedellä ja pintojen annetaan kuivua hyvin.
3. Irtoava maali poistetaan kaapimella ja käsihiomakoneella. Hiontapöly poistetaan
4. Yli 5 mm kolot ja syvennykset tasoitetaan siloteaineella. Tasoitukset tehdään ympäröivän pinnan tasoon siten, etteivät silotetut kohdat erotu ympäröivästä Silotetta ei saa kerralla käyttää niin runsaasti, että silotekerros kuivuessaan alkaa halkeilla.
5. Huonokuntoiset pinnat pohjustetaan ja pohjamaalataan alustaan sopivalle pohjusteella ja pintamaaliin sopivalla pohjamaalilla.
6. Pintakäsittely tehdään samalla maalilla kuin mitä kalusteessa on aiemmin käytetty. Maalaus suoritetaan maalivalmistajan ohjeen mukaan. Värisävy on sama kuin tuotteessa oli alun perin.

 

Pesumaalaus:

1. Käsiteltävä alue pestään ja pintojen annetaan kuivua
2. Pinta hiotaan kevyesti ja hiontapöly poistetaan
3. Maali ruiskutetaan ohuina kerroksina hiotulle Maalaus toistetaan, kunnes töhry tai kulunut pinta on peitossa.