Esteetön kaupunkitila

  • Tila: Luonnos
  • Päivitetty: 10.12.2024
  • Julkaistu: 24.8.2022

Esteettömyys koskee jokaista ihmistä. Esteettömyydellä ymmärretään kaikille ihmisille sopivia tiloja ja ympäristöjä, palveluiden tai tavaroiden helppokäyttöisyyttä sekä oikea-aikaista ja helposti ymmärrettävää tiedonsaantia. Esteettömyyden toteuttaminen edistää kaikkien yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

– Helsinki kaikille

Sisältö

Esteetön kaupunkitila vahvistaa turvallisuutta, asukkaiden hyvinvointia ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Esteettömyys tulee huomioida Helsingin kaupunkitilaa suunniteltaessa ja laajat esteettömyyden ohjeet löydät Helsinki kaikille sivustolta.

Tästä kortista löydät tiivistetyn tiedon siitä, missä kaupunkitilan paikoissa ja ratkaisuissa esteettömyys on huomioitu ja sisällytetty ohjeisiin.


Esteettömyyden perus- ja erikoistaso

Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteuttamiseksi Helsingin kaupunki on määritellyt seuraavat tavoitetasot.

Esteettömyyden erikoistason alueet määräytyvät alueen palvelutar­jonnan ja käytön mukaan tavallista suurempia esteet­tömyysvaatimuksia omaavista alueista, reiteistä tai kohteista.

Esteettömyyden perustasolla tarkoitetaan korkeata­soista, esteetöntä ja turvallista julkisen ympäristön laa­tua. Kaikkien muiden kuin erikoistason alueiden tulisi täyttää perustason esteettömyysvaatimukset.

Erikoistasoa vaativat alueet ja niiden rajaus tehdään aina tapauskohtaisesti. Seuraavilla alueilla tulisi toteuttaa korkeampaa esteettömyyden erikoistasoa:  

  • keskusta-alueet
  • kävelykadut
  • julkisen liikenteen asemat ja pysäkit
  • terveys- ja hyvinvointikeskukset, perhekeskukset, palvelutalot sekä niiden ympäristöt
  • sairaalaympäristöt sekä näiden rajapinnat yleisten alueiden kanssa
  • kaikille suunnatut liikunta- ja leikkipaikat (kaupun­gin omistamat ulkoalueilla sijaitsevat)
  • kauppakeskukset

Esteettömyyden perus- ja erikoistason eroavaisuudet on esitetty esteettömän rakentamisen SuRaKu-ohjeistuksessa (Valtakunnalliset ulkoalueita koskevat ohjeet).


Esteetön kaupunkitila

Kaupunkitilassa on kalusteita ja rakenteita, joiden mitoituksessa tulee huomioida esteettömyys ja ergonomia.


Kalusteet ja rakenteet, ohjeita Kaupunkitilaohjeessa

Kaupunkitilassa on kalusteita ja rakenteita, joiden mitoituksessa tulee huomioida esteettömyys ja ergonomia.

Istuin tulee olla mitoitukseltaan esteetön (istuinkorkeus, istuimen kulma ja selkänojan kulma). Osassa istuimista tulee olla käsinojat seisomaan nousun helpottamiseksi. Silloin kun istuimelle halutaan nousta pyörätuolista, käsinoja sijoitetaan noin 600 mm etäisyydelle penkin päästä. Muotopaletti

Käsijohde tulee aina sijoittaa esteettömyysohjeiden mukaiselle korkeudelle. Sijoituskorkeus on perustasolla 900 mm maan pinnasta. Erikoistason kohteeseen asennetaan käsijohteet kahelle korkeudelle, 900 mm ja 700 mm. A6 Käsijohteet

Pyöräkatos ja joukkoliikenteen katos tulee olla hyvin valaistu, jotta käyttäjä näkee lukita pyörän ja lukea informaatiota, kuten pysäkkikartat pysäkin seinässä. G Pyörätelineet ja pyörätelineiden sijoitusohje (G) Pyörätelineet

Opasteiden eri sisältöjen esteettömän suunnittelun ohjeet löytyvät Kaupunkiopastuksen periaatteet ohjekortista.

Rakenteista luiskat ja portaat tulee toteuttaa esteettömiksi. Luiskat Portaat


Esteetön valaistus, ohjeita Kaupunkitilaohjeessa

Esteettömien reittien valaistuksen tulee olla katkeamaton, hyvin ympäristön värejä toistava ja riittävän tehokas turvalliseen liikkumiseen. Kaupunkivalaistus -hakemistosta löydät ohjeet valaistuksen suunnitteluun.

Laadukkaan ja esteettömän valaistuksen perusvaatimuksia ovat riittävä valaistusvoimakkuus, tehokas häikäisysuojaus, harkitut pintakirkkaus- eli luminanssisuhteet, valon tasaisuus, oikea valon suuntaus ja sopivat valon väriominaisuudet.