ERI LAJIEN ASETTAMAT VAATIMUKSET PÄÄLLYSTEELLE
Kävely ja sauvakävely
- Kova- että joustavapintaiset kuntoreitit. Pidemmille matkoille joustava pohja on jaloille ystävällisempi. Sauvakävely on mahdollista mutta ei suositeltavaa purupohjaisilla reiteillä.
Juoksu
- Kova- tai joustavapintainen päällystemateriaali. Juoksijoiden ja kävelijöiden tulisi mahtua samoille reiteille, joten reittien pintamateriaali tulee miettiä tapauskohtaisesti erikseen käyttäjäkunnasta riippuen.
Pyöräily
- Pintamateriaaliksi sopii asfaltti, kivituhka tai sora. Vilkkailla lähireiteillä pyöräily ja jalankulku on tarpeen erottaa toisistaan viitoituksella tai jakamalla asfaltoitu reitti kiviraidalla tai maaliviivalla kahteen kaistaan.
Rullaluistelu ja rullasuksihiihto
- Kova asfaltti tai kivituhka.
Hiihto
- Hake ja puru ovat välineystävälliset materiaalit.
PURU-KIVITUHKASEKOITUS
Sekoittamalla purua ja kivituhkaa saadaan hieman joustava, mutta ei pehmeä reittipohja. Käytetyn kivituhkan vuoksi vaatii melko paksun lumikerroksen, ennen kuin ladut voidaan tehdä. Reitti päällystetään seoksella, jossa on 40 % purua ja 60 % kivituhkaa. Valmiin reittipohjan tulee olla tasainen.
Purun ominaisuudet:
- Materiaali on mätänevää, ja siinä saattaa kasvaa allergiaoireita aiheuttavia homeita.
- Kuivana pölyävä, mutta hyvin kasteltuna se pysyy märkänä kohtuullisen pitkään.
- Tuuli ja sateet liikuttavat purua.
- Hyvä lämmöneristyskyky, estää routaantumattoman maan lämmön siirtymisen lumeen syksyllä ja roudan sulamisen aikaisin keväällä.
HAKE-SORASEKOITUS
- Sekoittamalla haketta ja soraa reitistä tulee joustava mutta ei liian pehmeä
- Kuntoreitti päällystetään 40 mm paksuisella kerroksella seosta, jossa on 60 % 0…12 mm:stä haketta ja 40% mursketta tai soraa.
- Seoksen päälle voidaan vuoden tai kahden kuluttua levittää 20…30 mm paksuinen kerros purua.
Asennus
Kantavilla pohjamailla kantava kerros 0…32 mm soraa tai murskesoraa noin 10 cm paksuinen kerros. Hyvin kantavalle ja tasaiselle pohjamaalle päällysmateriaali voidaan levittää suoraan.
Heikommin kantavilla mailla kuten kosteikoilla ja suoperäisillä mailla käytetään tasoitetun maapohjan päällä suodatinkangasta ja noin 30 cm paksuista murskesorakerrosta. Vaihtoehtoisesti maapohjan päälle voidaan laittaa suodatinkangas ja noin 20 cm kerros sepeliä.
Hakkeen ominaisuudet
- Joustava mutta epätasainen juoksualusta kesällä, märkänä liukas. Välineystävällinen talvella.
- Materiaali voidaan mahdollisesti tehdä reitin alle jäävistä puista ja oksista.
- Materiaali on mätänevää, ja siinä saattaa kasvaa allergiaoireita aiheuttavia homeita.
- Kuivana materiaali pölyää, mutta hyvin kasteltuna se pysyy märkänä kohtuullisen pitkään.
- Lämmöneristyskyky kohtuullinen, riittävän paksuna kerroksena estää routaantumattoman maanlämmön siirtymisen lumeen syksyllä.
- Lyhytikäinen, edellyttää kunnostamista muutaman vuoden välein.
Mitoituksen yleisperiaatteet
Jalankulkualue mitoitetaan toiminnallisen tarpeen mukaan, eli käyttäjämäärien ja -ryhmien sekä liikenneyhteyden luonteen perusteella. Jalankulkijoille varattu alue mitoitetaan kohtaamismahdollisuuden perusteella jalankulkijan, pyöräilijän ja pyörätuolin/lastenvaunun mittoja hyödyntäen.
Pyöräilyn ja jalankulun kohtaamistavat voidaan jakaa taulukossa esitettyihin kategorioihin A ja B. Molemmille kohtaamistavoille eri kulkumuotojen välillä on määritelty sivuetäisyydet, joiden avulla voidaan arvioida tilantarve eri liikennetilanteissa (Taulukko 4).
A.Normaali mitoitustapa:
- Pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden on mahdollista kohdata ilman erityistä varautumista kohtaamis- tai ohitustilannetta varten.
B.Käytetään mikäli katualue on ahdas eikä enempää tilaa ole saatavilla:
- Pyöräilijöiden tai jalankulkijoiden on sopeutettava nopeuttaan ja reittiään kohtaamis- tai ohitustilanteessa.
Jalkakäytävän tai jalankulkualueen ja sitä vierustavan esteettömän alueen leveys:
- vähintään 2,5 metriä
- 2 metriä pyörätien yhteydessä, mikäli esteettömän alueen vaatimus täyttyy
- 1,5 metriä pyöräilyalueen yhteydessä vähäisten jalankulkijamäärien paikalliskaduilla
- Keskusta-alueilla, jossa jalankulkijoiden määrä on merkittävä, tulisi jalankulkijoille olla varattuna vähintään yhtä paljon tilaa kuin pyöräilijöillekin
Pyörätien leveys:
Mittoihin ei sisälly erottelun viemää tilaa tai jalkakäytävän puolen tilaa.
- 2,5-3 metriä kaksisuuntaisella pyörätien pääreitillä
- 2,25 metriä kaksisuuntaisella pyörätiellä muulla kuin pääreitillä.
Kulkumuotojen erottelu
Jalankulku ja pyöräily tulee erottaa toisistaan rakenteellisesti tai vähintään tiemerkinnällä aina kun mahdollista, erillisiä ulkoilureittejä lukuun ottamatta.
Jalankulun ja pyöräilyn erottelu tulisi osoittaa muutoin kuin maaliviivalla. Mahdollisia erottelutapoja ovat mm. puut, pollarit, istutukset, kapea kiviraita sekä eri pintamateriaalien käyttö jalankulku- ja pyörätiloissa. Eri materiaalit valitaan siten, että jalkakäytävän materiaali on pienikuvioista kiveystä tai laattaa ja pyörätie toteutetaan asfaltoituna.
Pintakäsittelytavan valinta:
- Jalankulkualueilla laatat voivat olla pintakäsittelyltään poltettuja tai ristipäähakattuja, osa myös kuulapuhallettuja. Laattojen muut sivut ovat sahattuja ja yläpinnan reunat faasataan, reunaan 3 mm viiste.
- Lohkopintaisia laattoja käytetään normaalisti ainoastaan alueilla joihin ei osoiteta jalankulkua tai jossa ratkaisulla on tarkoitus estää rakenteiden käyttöä skeittaukseen.
- Sivujen pintakäsittelynä ristipäähakattu pinta, kun tavoitellaan parempaa sauman pitävyyttä.
Mitoituksen yleispiirteet
SUOSITUS
- Koneellisesti kunnossapidettävät: Suositeltava leveys 3,5 metriä, minimileveys 2,5 m.
- Polkumaiset yhteydet ja vähäisellä käytöllä olevat yhteydet voivat olla kapeampia.
Jalankulku- ja pyörätien mitoitus
Pintamateriaalit ja rajaukset
- Pintamateriaalina käytetään kivituhkaa tai asfalttia. Jyrkissä kohdissa reiteillä voidaan käyttää sirotepintaa.
- Puistokäytävä voi liittyä suoraan nurmeen tai se voidaan rajata reunakivellä, nupu- tai noppakiviraidalla tai luonnonkivipainanteella.
- Pyöräliikenteen pääreiteillä jalankulku ja pyöräily erotetaan esim. kapealla kiviraidalla tai käytetään eri pintamateriaaleja jalankulku- ja pyörätiloissa. Erottelu ei ole tarpeen, mikäli jalankulkua on äärimmäisen vähän.
Liityntäpysäköintialueet merkitään Tieliikenneasetuksen mukaisella liityntäpysäköintiviitalla (650) ja alueella käytetään liityntäpysäköintipaikan merkkiä (520).
Ajoneuvopysäköinti
- Pysäköintialueen ja pysäkkien väliset yhteydet sujuvia ja lyhyitä, enintään 100 m.
- Pitkäaikaiselle pysäköinnille sallitaan pidemmät kävelymatkat, enintään 200 m.
- Ennen pysäköintialueelle kääntymistä on päätieltä nähtävä onko alueella tilaa.
- Suuret pysäköintialueet on jaettava useammaksi pienemmäksi kokonaisuudeksi.
- Liikuntaesteisten pysäköintipaikat sijoitetaan pysäkin välittömään läheisyyteen.
Pyöräpysäköinti
- Käytössä telineet, katokselliset pyöräpaikat ja lukittavat pyöräkaapit. Helsingin kaupungin pyörätelinemalli löytyy Kaupunkikalustemallistosta. Liityntäpyöräilyn kalustemallisto sisältää lisäksi katoksia ja pyöräkaapin. Kaupunkikalusteohjeen pyörätelineitä viodaan yhdistää kiityntäpysäköinnin katoksiin.
- Suurin osa pyöräpaikoista tulisi sijoittaa 50 metrin säteelle jatkoyhteydestä
- Pitkäkestoinen pysäköinti (yksi tai useampi päivä) voidaan sijoittaa kauemmas jatkoyhteydestä kuin lyhytkestoisempi pyöräpysäköinti
- Katetut sekä lukittavat pysäköintipaikat voidaan sijoittaa kauemmaksi jatkoyhteydestä kuin kattamattomat, telinemalliset pyöräpysäköintipaikat
- Vaatii tilaa n. 2,5 m²/pyöräpaikka
- Vapaata tilaa varattava pyörän taakse 1-2 m
Suunnittelussa huomioon otettavaa
- Lyhyet, suorat ja selkeät kävelyreitit
- Esteettömyys ja liikenneturvallisuus
- Helppokäyttöisyys
- Säilytystilan lukitsemismahdollisuus
Henkilöautojen pysäköinti
- Kadunvarsipaikat sijoitetaan pysäköintikaistaan tai pysäköintitaskuun. Autopaikan leveys on 2,0 m ja pituus 6,0 m. Sijoitus 3-5 paikan ryhmiin.
- Vinopysäköintiä ja suorakulmaista pysäköintiä vähäliikenteisillä tonttikaduilla. Tilantarve 2,5m x 5,0m.
- Liikkumisesteiselle tarkoitetun autopaikan leveys on 3,6 m.
- Henkilöautojen pysäköinnin tyyppiratkaisuja, kts. Tyyppipiirustus 30187/704 Pysäköinti syvennyksessä ja reunatuen päällä ja Tyyppipiirustus 30187/705 Kadunsuuntainen liikkumisesteisen pysäköintipaikka.
Kuorma- ja linja-autojen pysäköintialueet
- Pysäköintipaikkojen koko määräytyy ajoneuvopituuksien mukaan, paikan leveys 3,5m.
- Teollisuusalueilla pysäköintikaistojen leveys 2,5m, paikkoja ei merkitä ruuduiksi.
Moottoripyörien pysäköintialueet
- Kokosuositus on 1,25 m x 2,8 m. Ajokäytävän leveyden tulisi olla vähintään 3 m.
Polkupyöräpaikka
- Kokosuositus on 0,6 m x 2,0 m. Ajokäytävän leveys vähintään 2,0 m.
Linja-autopysäkki
Periaateratkaisu ja mitoitus
- Suurin suositeltava etäisyys pysäkille on 600 m.
- Pysäkit sijoitetaan pääkaduilla aina ja alueellisilla kokoojakaduilla yleensä syvennyksiin, paikallisilla kokoojakaduilla pysäkit ovat ajoratapysäkkejä.
- Matalalattiabussille ihanteellinen laiturikorkeus on 160 mm, käytännössä käytetään 120 mm
- Pysäkkilaiturin korkeus on raitiovaunupysäkillä normaalisti 270 mm. Jos bussit ja raitiovaunut käyttävät samaa laituria, kompromissikorkeus on 230 mm.
- Pysäkillä kiinteistä esteistä vapaan tilan tulee olla vähintään 2,25 metriä ajoradan reunasta, joka on myös kunnossapidon kannalta riittävä mitta.
- Esteettömän bussipysäkin edellytyksenä on, että kulkuväylän leveys katoksen ympärillä on vähintään pyörätuolin vaatima 900 mm. Suositeltava minimileveys on 1500 mm, joka on riittävä myös avustajan ja opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle.
- Sähköpyörätuolia varten tarvittava kääntöympyrä on halkaisijaltaan 2500 mm, pyörätuolin vaatima kääntöympyrä on 1500 mm.
- Ajoratapysäkit sijoitetaan vähintään 5 metrin etäisyydelle suojatiestä ja riittävän etäälle kadunvarsiautopaikoista.
- Tyyppipiirustus 30187/703, Linja-autopysäkit.
Pysäkkien varusteet ja sijoittelu
- Esteettömän bussipysäkin vapaan kulkuväylän leveys katoksen ympärillä vähintään pyörätuolin vaatima 900 mm, suositeltava minimileveys on 1500 mm, joka on riittävä myös avustajan ja opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle.
- Sähköpyörätuolia varten tarvittava kääntöympyrä on halkaisijaltaan 2500 mm, pyörätuolin vaatima kääntöympyrä on 1500 mm.
- Koneellisen kunnossapidon vuoksi pysäkillä kiinteistä esteistä vapaan tilan tulee olla vähintään 2,25 metriä ajoradan reunasta.
- Sadekatoksien on oltava vähintään 1500 mm syviä, ja ne on valaistava hyvin. Katoksellisen odotustilan tulisi olla vähintään 3 m leveä
- Pysäkkialueet tulee varustaa sadekatoksella, opasteilla, kahdella korkeudella olevilla istuimilla ja roska-astialla.
- Sadekatoksien on oltava vähintään 1500 mm syviä ja ne on valaistava hyvin
- Katoksellisen odotustilan tulisi olla vähintään 3 m leveä
- Pysäkkikaiteet
- Pysäkkikaiteen tarve harkitaan tapauskohtaisesti
- Periaatekuva pysäkkisyvennyksestä kaiteella (erotettu jk ja pp) sekä pysäkkikaiteen sijoitus tyyppipiirustuksessa 30187/703, Linja-autopysäkit.
Kiveykset, varoitusalueet ja niihin liittyvät ohjaavat raidat
- Pysäkkialueella on suositeltavaa käyttää eri pintamateriaalia ja väriä kuin jalkakäytävällä ja pyörätiellä.
- Pysäkkialueen pinnoite mustaa betonikiveä, ladonta poikkisuuntaan reunakiveä vasten.
- Kulkupinnan tulee olla kova ja luistamaton, poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm, ja laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm.
- Pysäkkikorokkeen reunassa reunatuen vieressä tulee olla n. 300 mm:n levyinen varoitusalue, valkoinen betonikivi 138 x 138 x 80 mm, 2 kiviriviä.
- Linja-auton etuoven kohdalle johdetaan noppakiviraita, 3 kiviriviä (ohjaava raita).
- Pysäkkialueen liittyessä nurmialueeseen käytetään kiveyksen reunassa betonista reunalistaa (80 x 250 mm).
Linja-autopysäkkien päätyypit ja erilaiset periaateratkaisut
- Pysäkkisyvennys
- Pysäkkisyvennys kaiteella,
- Pysäkkisyvennys jk:n takana (asf),
- Pysäkkisyvennys jk:n takana (betonikivi)
- Ajoratapysäkki
- Ajoratapysäkki (erotettu jk ja pp),
- Ajoratapysäkki (erotettu jk ja pp), pysäköintikaista,
- Ajoratapysäkki (jk)
- Hidastepysäkki
Raitiotiepysäkki
Periaateratkaisu ja mitoitus
- Pysäkkien suurin suositeltava etäisyys 500 m
- Raitiovaunujen tilantarve linjaosuudella 6,4 m
- Pysäkkilaiturin korkeus raitiovaunupysäkillä normaalisti 270 mm, ja jos bussit ja raitiovaunut käyttävät samaa laituria, korkeus on 230 mm.
- Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisun mukaan.
- Raitiotiepysäkin tyyppipiirustukset 30187/706, 30187/707 ja 30187/708
Raitiotiepysäkki ajoradalla
- Yksiajorataisella kaksisuuntaisella kadulla raitiovaunukiskot sijoitetaan ajoradan keskelle.
- Kaksikaistaisella kadulla ajorataa kavennetaan pysäkin kohdalla siten, että odotustilalta noustaan suoraan raitiovaunuun. Nelikaistaisilla yksiajorataisilla kaduilla kiskot ovat usein ajokaistoilla. Kiskojen sijoittaminen ajoradan keskelle edellyttää pysäkkisaarekkeiden rakentamista. Pysäkkisaarekkeen tulee olla vähintään 2,2 m leveä (ilman katosta?). Pysäkki aiheuttaa saarekkeiden vuoksi katutilan jaossa muutoksen, eli pysäkille on löydettävä lisätilaa noin 4,5 m.
Raitiotiepysäkki ajoradan reunassa
- Nelikaistaisilla kaduilla raitiovaunukiskot sijoitetaan joko ajoradan keskelle tai ajoradan reunaan. Kun kiskot sijoitetaan ajoradan reunaan, pysäkkijärjestelyt eivät edellytä suuria järjestelyjä katutilassa.
Pysäkkien varusteet/sijoittelu
- Pysäkkialueet tulee varustaa sadekatoksella, opasteilla, kahdella korkeudella olevilla istuimilla ja roska-astialla.
- Vilkkaimmat raitiovaunupysäkit varustetaan Helmi-pysäkkinäytöillä (Helsingin liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmä).
- Pysäkin takaosaan asennetaan viistereunatuki V 300 x 500 mm, johon kiinnitetään suojakaide.
- Tyyppipiirustukset 30187/706 ja 30187/707
Pinnoitteet
- Pysäkkialueella on suositeltavaa käyttää eri pintamateriaalia ja väriä kuin jalkakäytävällä ja pyörätiellä.
- Kulkupinnan tulee olla kova ja luistamaton.
- Poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm ja laattojen saumat enintään 5 mm leveitä.
- Pysäkkialueilla saa olla sivukaltevuutta enintään 2 % ja pituuskaltevuutta enintään 3 %.
- Jos odotusalue on jouduttu rakentamaan jalkakäytävää ylemmäksi, tulee korotuksen kohtaan sijoittaa kaide.
Kiveykset, varoitusalueet ja niihin liittyvät ohjaavat raidat
- Pysäkkialueen pinnoite mustaa betonikiveä 138 x 138 x 80 mm , ladonta poikkisuuntaan reunakiveä vasten. Kiveys sidotaan juoksukivellä.
- Katosalue pinnoitetaan harmaalla betonikivellä. Se toteutetaan yhtenäisenä alueena kattamaan kaikki palvelualueella olevat katokset, roska-astiat sekä sekä mahdollinen lippuautomaatin alue.
- Palvelualueen oven paikan osoittava noppakiviraita, 3 x (90 x 90 x 90 mm), harmaa
- Varoittava raita (kontrastiraita) pysäkin puolella, reunakiven vieressä.
- Palvelualueen kohdalla kaksi valkoista betonikiviriviä, 2 x (138 x 138 x 80 mm).
- Muualla pysäkin puolelle yksi valkoinen betonikivirivi.
- Valkoisen varoitusalueen kohdalla suorareunatuki S 300 x 500 mm
Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisun mukaan.
Kiertoliittymiä käytetään
- pääkaduilla
- alueellisten kokoojakatujen tärkeimmillä liittymillä
Pieniä kiertoliittymiä käytetään
- paikallisilla kokoojakaduilla
- tonttikaduilla
Kiertoliittymää ei käytetä
- Tapauksissa, joissa pääsuunnan liikenne on hallitseva, eikä sitä haluta häiritä (mm. läpi- ja ohikulkutiet sekä valta- ja kantatiet taajama-alueiden ulkopuolella)
- > 80 km/h nopeusrajoitusalueella
- 3 + 3- tai useampiajokaistaisilla teillä
- Jos kiertoliittymän geometristä mitoitusta ei saada riittävän korkealuokkaiseksi (esim. tilanpuute tai maastolliset vaikeudet)
- 150 m lähempänä valo-ohjauksista liittymää.
Mitoitus
- mitoittavana kalustotyyppinä olla telibussi (14.5 m).4
- Linja-autoliikenteelle soveltuvan kiertoliittymän kiertosaarekkeen halkaisijaksi suositellaan vähintään 15-20 m. Mitoituksessa on otettava huomioon, että mitoitusajoneuvon ajouran ja korokkeiden väliin jää liikkumisvara 0,5 m.4
- Kaarresäteen pitää olla kuitenkin enintään 40-80 m, jos poistumissuunnalla on suojatie.4
Näkemäalueet
- Kiertoliittymässä pitää tulosuunnassa olla aina tienopeuden mukainen pysähtymisnäkemä.
- Tulosuunnan näkemäalue mitoitetaan siten, että liittymään saapuva autoilija voi esteettä havaita edellisestä tulohaarasta saapuvan ja sen kohdalla kiertotilassa olevan ajoneuvon.
- Autoilijan pitää nähdä väistämisviivalta myös seuraavaan liittymähaaraan tai vähintään 30 m ajosuuntaan. Suurissa liittymissä (d > 40 m) näkemävaatimus on 50 m.3
- Väistämisviivalle pysähtyneen autoilijan tulee nähdä vähintään 2 m suojatien jatkeen suuntaan seuraavaa liittymähaaraa enintään 20 m:n etäisyydellä kiertotilan reunasta risteävän kevyen liikenteen väylän ylityskohdassa.3
Kiertotilan kavennus
- luonnon- tai betonikivi
- Sivukaltevuus <2,5%
- Upotettava reunatuki, korkeusero enintään 3 cm kiertotilan pinnasta.x