Kasvipaletti

Kasvillisuuden Helsinki-ilme perustuu tietoon kasvillisuuden ekologisesta merkityksestä, vaikutuksista kaupunkilaisten ja kaupunkiluonnon hyvinvoinnille, yhä laajemmin tiedostetusta roolista monenlaisten ekosysteemipalvelujen tuottajana ja ymmärrykseen kasvien roolista kaupunkikuvan historiallisen jatkumon osana.

Muodostamme kaupunkirakennetta kasvillisuuden avulla. Elävä kasvillisuus on monitoiminnallista. Se edistää viihtyisyyttä ja hyvinvointia sekä parantaa kaupunki-ilmastoa tasaamalla lämpötilanvaihteluja, vaimentamalla tuulta, lisäämällä ilmankosteutta ja vaimentamalla melua. Se suojaa rakennusten julkisivuja ja kattoja ja muodostaa tunnistettavia katutiloja. Käytämme monimuotoista kasvillisuutta, joka osaltaan vähentää luontokatoa ja lieventää ilmastomuutoksen vaikutuksia.

Helsingin kasvillisuus muodostaa kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä. Luomme kasveilla kaupunkitiloja ja tarjoamme virkistystä sekä kulttuurikasveja että luonnonkasveja käyttäen. Helsingin kaupungin viheralueet ovat monipuolisia, lajistoltaan runsaita ja näyttäviä. Tieto villin kaupunkiluonnon merkityksestä biologiselle monimuotoisuudelle vaikuttaa kaupunkivihreän estetiikkaan. Emme toimi luontoa vastaan vaan yhdessä sen kanssa. Ylläpidämme ja kehittämme helsinkiläisiä kasviperinteitä, joissa kasvien käyttö ankkuroituu lännen ja idän kasvihistoriaan. Omaleimaisuutta tuo perinteinen ja alueen aikakautta ilmentävä tunnuslajisto.

Arvostamme kasvillisuutta päätöksenteossa. Viheralueiden kasvit ja kasvillisuus ovat kaupungin imagotekijä, joka tuo elämyksellisyyttä ja kauneutta rakennettuun ympäristöön. Suojelemme vanhoja puita ja varmistumme siitä, että kaupunkikasvit saavat tarvitsemansa elintilan. Ymmärrämme sen, että kaupunkipuiden turvaaminen tuleville sukupolville edellyttää myös nykyisten puiden kaatamista ja uusien istuttamista. Tämän teemme perustellusti, avoimesti tiedottaen ja moniarvoisesti.  Istutettavat taimet ovat ilmastollisesti kestäviä, laadukkaita ja laji- ja lajikeaitoja.

Kasvipalettiin olemme koonneet Helsingin kasvillisuuden neljätoista osatekijää alkaen puista ja päättyen haitallisiin vieraslajeihin. Nämä osatekijät muodostavat kasvillisuuden Helsinki-ilmeen. Kasvipaletin kasvillisuuskortit ohjeistavat kasvillisuuden käyttöön kaupunkia suunniteltaessa, rakennettaessa ja kunnossapidettäessä.

Kaupunkikasviopas http://kaupunkikasviopas.hel.fi/ muodostaa yhdessä kaupunkitilaohjeen Kasvipaletin kanssa Helsingin julkisen kaupunkitilan suunnittelua ohjaavan parin. Kaupunkitilaohjeen Kasvipaletti käsittelee kasvillisuutta kaupunkitilassa, kaupunkikasviopas taas kasvilajistoa.

Dynaamiset perennaistutukset

Dynaamiset perennaistutukset ovat monilajisia, kerroksellisia kasviyhdyskuntia, jotka lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Kortissa kerrotaan dynaamisten perennaistutusten eduista ja opastetaan suunnittelun perusperiaatteissa.

Haitalliset vieraskasvit

Jotkin puistojen ja puutarhojen kasveista ovat levinneet luontoon niin, että ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Haitallisia vieraslajeja on tullut maahamme myös muulla tavoin. Kortissa kerrotaan haitallisten vieraslajien torjunnasta ja niiden leviämisen ennalta ehkäisemisestä.

Hulevesi- ja kosteikkokasvillisuus

Hulevesipainanteiden kasvillisuus puhdistaa hulevettä ja hidastaa virtaamia sekä lisää monimuotoisuutta. Hulevesikasvillisuudesta on toistaiseksi vasta rajallisesti tietoa. Hulevesi- ja kosteikkokasvillisuus-kortti opastaa suunnittelun perusteisiin.

Katu- ja puistopuut

Katu- ja puistopuut ovat pitkäikäisin ja näkyvin kaupunkikasvillisuuden osa. Kortissa esitellään niihin liittyviä moninaisia arvoja ja puiden menestymisen edellytyksiä.

Katuvihreä

Katuvihreä on paljon muutakin kuin puita. Sille asetetaan suuria kaupunkikuvallisia ja viihtyvyyteen liittyviä odotuksia, mutta katuvihreän tavoitteet ja tarpeet ovat usein ristiriidassa katutilan tekniikan ja muiden toimintojen kanssa.

Kausikasvit

Helsingin kaupunkikuvassa perinteiset kausikasvit tuovat värikkyyttä ja kukkaloistoa kaupunkilaisten elämään. Kortissa esitellään kausikasvien sijoittelun ja suunnittelun periaatteita.

Köynnökset

Kortissa esitellään köynnöskasvien mahdollisuuksia vehreyttää ahdastakin kaupunkitilaa ja ehdotetaan  sopivia käyttökohteita.

Maisemapellot

Maisemapeltoja viljelemällä Helsinki ylläpitää kultuurimaisemaa. Kortissa kuvataan maisemapeltojen viljelyn tavoitteita ja periaatteita.

Nurmikot ja kukkivat nurmet

Nurmikot ovat pinta-alaltaan suurin viherrakenne. Nurmikkojen hoitoa monipuolistamalla voidaan saada kiinnostavampia ja monimuotoisempia nurmikoita. Kortissa kerrotaan muumuassa tästä.

Niityt

Niitty-kortissa esitellään niittyjen moninaisuutta ja niiden erilaisia hoitotapoja. Helsingissä ylläpidetään sekä luonnonniittyjä että rakennettuja uusniittyjä.

Pensaat

Viheralueiden peruskasvillisuuden, pensaiden, aikaisempaa monipuolisempia käyttötapoja esitellään tässä kortissa.

Perennat

Perennat ovat ruohovartisia monivuotisia kasveja. Kortissa esitetään perinteisten, julkiseen kaupunkitilaan soveltuvien perennaryhmien periaatteet.

Puistojen syötävät kasvit

Puistoihin toivotaan syötäviä kasveja, mutta syötävät kasvit julkisilla alueilla voivat aiheuttaa myös ongelmia. Syötävien kasvien käytöstä Helsingin kaupunki ei ole laatinut erityistä linjausta, vaan suunnittelussa tukeudutaan tämän kortin ohjeisiin.

Ryhmäruusut

Ryhmäruusut ovat Helsingissä marginaalinen kaupunkikasvillisuuden osa, ja niiden sijasta suosimme lähinnä pensasruusuja, erityiskohteita lukuun ottamatta. Ryhmäruusukortti on siksi sisällöltään suppea.

Sipulikukat ja muut geofyytit

Kukkasipuleiden käytöstä Helsingissä ei ole vielä olemassa hyväksyttyä linjausta. Sipulikukat ja muut geofyytit-kortti esittelee sipulikukkien laajoja mahdollisuuksia elävöittää kaupunkikuvaa. Kukkasipuleiden laji- ja lajikevalintasuositukset esitetään Kaupunkikasvioppaassa.

Valokuvat: Satu Tegel, Kirsti Oksanen, Elina Regårdh