Arkistot: Kortit

Post Type Description

(L) Varusteet ja laitteet

Varusteiden ja laitteiden mallitiedot löytyvät Helsingin Kaupunkikalusteohjeesta. Asennus maahan toteutetaan kunkin tuotteen piirustusten mukaisesti.

Sähköautojen latauspisteet

Ohjeet sijoittamiseen on kirjattu kalustekorttiin L2 Sähköautojen lautauspiste

Jakokaapit ja puistomuuntamot

Jakokaapit ja puistomuuntamot tulisi suunnitella alueellisesti yhteneväisiksi.

Jakokaapit sijaitsevat yleensä julkisella katu- tai puistoalueella, uusilla alueilla ne pyritään integroimaan rakennuksiin. Jakokaappi sijoitetaan 1 m etäisyydelle ajoradan reunasta tai 0,5 m etäisyydelle kevyen liikenteen raitin reunasta.

Jakokaappien sijoittamisen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin ja sijoittelu esitetään katusuunnitelmassa. Sijoittelussa huomioidaan erityisesti suojaaminen lumenpoistolta. Liikennevalon jakokaapit sijoitetaan risteyksiin, jotta niitä voidaan turvallisesti operoida, kuten asettaa vihreälle vaarantamatta liikennettä. Liittymissä huomioidaan näkemäalueet.

Jakokaappeja ei tule sijoittaa ojan luiskiin.

Puistomuuntamot sijoitetaan puistojen reunamille tai kulmiin, maanteillä suoja-alueen ulkopuolelle. Huoltoyhteydet järjestetään ensisijaisesti olemassa olevien tieyhteyksien kautta. Muuntamoita voidaan sijoittaa myös maan alle tilanahtauden vuoksi keskikaupungilla.

Puistomuuntamoa ei saa sijoittaa kaarteessa tai liittymässä näkemäalueelle eikä niin, että tieltä suistuva ajoneuvo voi törmätä siihen.

Jakokaapit ovat kuumasinkittyjä tai maalattuja, värit historiallinen KY 1 T-M 301 NCS 6005-G60Y tai RAL 7037.

Jakokaappeja pyritään elävöittämään taiteella. Muussa tapauksessa käytetään soveltuvia töhrimistä hillitseviä rakenteita ja pinnoitteita. Antitöhrypinnoitteita ei suositella.

Palovesipostit

Helsingissä käytetään ensisijaisesti maanpäällisiä palovesiasemia. Tilanpuutteen vuoksi voidaan käyttää myös maanalaisia. Palovesiasemat sijoitetaan tiheästi rakennetuilla alueilla noin 800 metrin välein (vedenottoetäisyys noin 400 metriä). Lähtökohtaisesti palopostit sijoitetaan katujen risteyksiin niin, että suurin vedenottoetäisyys on noin 150 metriä keskusta- ja liikekeskusalueilla, noin 200 metriä kerrostaloalueilla ja noin 300 m pientaloalueilla. Katualueella palovesiasemat ja -postit tulee sijoittaa erotuskaistoille tai jalkakäytävien reunakaistoille. Niiden sijoittamista koskevat koskevat samat esteettömyyssäännöt kuin muidenkin varusteiden sijoittamista. Palovesiaseman voi sijoittaa myös puiston reuna-alueelle.

Palokaluston tulee päästä vähintään 20 m päähän palopostia ja 5 m päähän palovesiasemaa. Palovesiasemat sijoitetaan kohtiin, joissa on vedensyöttö kahdesta suunnasta siten, että venttiilijärjestelyillä on mahdollisuus sulkea toinen syöttölinja.

Tarvittaessa palovesiasema varustetaan törmäyssuojalla, joka voi olla esim törmäyskaide tai pollarit.

Palovesiasema (PVA) on yhdellä tai useilla nousuputkilla ≥ 150 mm ja liittimillä varustettu suurelle vesimäärälle mitoitettu paloposti, joka on tarkoitettu sammutusveden ottamiseen. Runkojohto, johon liitetään, vähintään 200 (mieluiten 300) mm. Palovesiaseman tuottovaatimus ≥ 30 l/s, ≥ 1800 l/min. Maanpäällinen paloposti eli palopostiasema (PPA) on yhdellä nousuputkella ≥ 80 mm ja liittimellä varustettu paloposti. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.
Paloposti (PP) on maanalainen vesijohtoverkoston osa, joka on tarkoitettu sammutusvedenottamiseen ja jota voidaan käyttää myös huuhteluun. Maanpäällinen näkyvä osa on palopostia peittävä kansi. Palopostin käyttämiseksi tarvitaan palopostikalustoa, kuten palopostinavaimia ja pystyputki. Tuottovaatimus ≥ 15 l/s, ≥ 900 l/min.

(I) Pylväät ja portaalit

Valaisinpylväät

Valaisinpylväiden käyttö on ohjeistettu Helsingin ulkovalaistuksen suunnitteluohjeessa ja ulkovalaistuksen tarveselvityksessä. Tämän ohjeen Julkisen kaupunkitilan valaistus -kortissa on kuvattu pylväiden ja valaisinten käytön ja sijoittamisen peruslinjaukset. Pylväiden asentaminen ja mittakaava katuluokittain on esitetty ulkovalaistuksen tarveselvityksessä.

Liikennealueiden valaisinpylväiden mittakaavaan vaikuttavat sekä valaistustekniset määritykset että katu- ja kaupunkitilan mitoitus. Katujen pylväskorkeus vaihtelee tyypillisesti 7 – 12 metrin välillä, puistoissa ja kävelyalueilla mittakaava on 5 – 6 metriä. Pylväiden sijoittamisväli on suhteessa korkeuteen – mitä korkeampi pylväs, sitä pidempi pylväsväli. Sekä korkeat että matalat pylväät vaikuttavat voimakkaasti kaupunkitilan ilmeeseen ja viestiin. Matalat pylväät viestivät hitaammasta nopeudesta ja liikkumisesta kävellen tai pyöräillen. Korkeat pylväät osoittavat kadun suuntaa ja viestivät katutilan leveästä mittakaavasta ja roolista esimerkiksi joukkoliikennekatuna tai pääkatuna.

Portaalit ja liikennepylväät

Portaalit, liikennevalo ja liikennemerkkipylväät asennetaan liikenteenohjauksen tarpeiden mukaisesti. Merkit tulee olla hyvin havaittavissa lähellä liikenneväylää.

 

Johdot ja kaapelit katualueella

Katualueen leveyttä voidaan johtojen takia joutua leventämään liikenteelliseen mitoitukseen verrattuna (erityisesti tarkistettava raitiotie- ja tonttikadut). Kaduille tulisi jäädä myös tilaa tulevaisuuden tilantarpeita varten (kaukojäähdytysjohdot, jätteiden imuputkistot jne.)

Yhdistelmäkaivannoissa hulevesiviemäri pyritään sijoittamaan ylimmäksi ja jätevesiviemäri vesijohdon alapuolelle. Lisäksi putkien korkeusasemassa on huomioitava risteämiset muiden putkien ja rakenteiden kanssa sekä tonttien ja hulevesikaivojen liittymien onnistuminen. Putket sijoitellaan kaivantoon siten, että vapaa pystysuora etäisyys risteäviin putkiin on vähintään 100 mm.

Julkaisussa Kaupunkitila mitoitus, suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille, 05/2014, on esitetty johtojen ja kaapelien sijoitusperiaatteet katualueilla ja liitteen 5 leikkauksissa johtojen vaatimat tilantarpeet eri katuluokilla. Leikkauksissa on esitetty tyypilliset johtokoot, joitten mitoitus on aina tarkistettava. Lisäksi leikkauksissa on esitetty  johtojen väliset minimietäisyydet.

 

Reunatukien käyttö kohteittain

Kantakaupungin ja pääkatujen reunatuet

  • Jalkakäytävän ja ajoradan väliset reunakivet (kolmitasoratkaisussa molemmat) sekä pysäkkialueiden reunakivet ovat 300 mm leveitä ja väriltään punertavia.
  • Vanhat 300 mm leveät reunatuet käytetään uudelleen vanhojen korttelien katupintojen viimeistelyssä.
  • Kadun keskellä kulkevan eritasoisen raitiotien ja erotussaarekkeiden ym. rajauksissa käytetään pääsääntöisesti 220 leveitä reunakiviä.

Viistereunakivi V300

  • Viistereunakivien viiste on perinteisesti valmistettu karkeahakkaamalla. Viiste voidaan valmistaa myös sahaamalla ja sen jälkeen hakkaamalla. Vakiovärit ovat punainen ja harmaa.
  • Viistereunakivi soveltuu yleiseen käyttöön kaduilla ja puistoissa.

Luiskattu reunakivi (LR)

  • LR300 katualueiden liityntä- ja ylityskohdissa, mm. suojatiet, sisääntuloreitit.

Liike- ja palvelukeskustojen reunatuet

Viistereunakivi V300

  • Pääkaduilla ja muilla keskeisillä alueilla käytetään 300 mm leveää reunakiveä.
  • Jalkakäytävän ja ajoradan väliset reunakivet ((kolmitasoratkaisussa molemmat) sekä pysäkkialueiden reunakivet ovat 300 mm leveitä.

Viistereunakivi (V220)

  • Viistereunakivestä valmistetaan myös kaarevia reunakiviä standardin CEN 1343 mukaisesti.
  • Vakioleveys on V220 mm. Näkyvän osan korkeus 120 mm.
  • Pientaloalueen tonttikadulla: V220 tai V170h. Näkyvän osan korkeus 120 mm tai 80 mm.
  • Raitit: V170h (170x270xvapaa mm). Näkyvän osan korkeus 120 mm tai 80 mm.
  • Värit harmaa ja punainen, erikoistapauksissa myös musta.

Suorareunatuki (S)

  • Suorareunakiveä voidaan käyttää upotettuna reunatukena ja reunalistana.

Luiskattu reunakivi (LR)

  • LR220 katualueiden liityntä- ja ylityskohdissa, mm. suojatiet, sisääntuloreitit.

Raitiotiepysäkin reunatuet

  • S300x500 mm. Näkyvän reunan korkeus 270 mm kiskosta mitattuna. Yhteiskäyttöpysäkeillä 250 mm. Kivi-Helsingissä materiaalina on punainen graniitti.
  • V300 ajoradan puolella. Näkyvän reunan korkeus 100…300 mm.
  • Reunatuen etupinta hakataan tasaiseksi vähintään 300 mm syvyyteen.

Viheralueiden ja aukioiden reunatuet

  • Viheralueilla reunatukia käytetään istutusten ja käytävien rajauksissa muiden tuotteiden ohella.
  • Väri valitaan alueen tyyliin sopivaksi. Yleisimmät ovat harmaa ja punainen, joskus myös musta.
  • Käytettävänä on kaikki edellä mainitut reunatukityypit.

Faasireunakivi (F)

  • Faasireunakiven valmistetaan sahaamalla mittatarkan suorakulmaiseksi. Faasireunakiven etureunassa on n. 20 mm viiste eli faasi. Pinta viimeistellään polttamalla tai ristipäähakkaamalla.

Suorareunatuki (S)

  • Suorareunakivi valmistetaan sahaamalla mittatarkan suorakulmaiseksi. Sopii vaativiin kohteisiin Pinta viimeistellään polttamalla tai ristipäähakkaamalla.

Vaakareunakivi (M)

  • 300 mm leveä reunakivi esim. pääkäytävien ja kasvualustan rajauksissa.

Lohkoreunakivi (L)

  • Lohkokiven ylä- ja alapinta ovat sahatut ja reunat lohkotut. Yläpinta on usein poltettu tai ristipäähakattu. Kivi soveltuu kohteisiin, jossa reunan lohkottu ulkonäkö tulee esiin, mutta kiven mittatarkkuus ei ole ensiarvoisen tärkeää kuten esimerkiksi nurmikoiden reunukset.

Rakenteiden ylläpito

1200 Rakenteiden kunnossapito

1201 Sidotut päällysteet, 1202 Sitomattomat päällysteet, 1203 Reunatuet, 1204 Ajoratamerkinnät, 1205 Kuivatusrakenteet, 1206 Pientareet ja liuskat, 1207 Muurit ja meluesteet, 1208 Portaat, 1209 Sillat, 1210 Laiturit, 1211 Leikkipuistot ja -paikat, 1212 Väylien erikoisrakenteet, 1213 Muut erikoisrakenteet

2300 Rakenteiden hoito

2301 Sidotut päällysteet, 2302 Sitomattomat päällysteet, 2303 Kuivatusrakenteet, 2304 Päällystämättömät pientareet ja luiskat, 2305 Muurit ja meluesteet, 2306 Portaat, 2307 Sillat, 2308 Laiturit, 2309 Rikkakasvillisuuden poisto

 

Katutilojen ylläpidon tuotekortit

1100 Asfalttipäällysteiden uusiminen

Kadun kokonaisvaltainen päällystäminen. Vaurioista johtuva päällysteen paikkaus on kuvattu Rakenteiden kunnossapidon tuotekortissa, 1201.1 Asfaltti.

2200 Puhtaanapito

Katu- ja puistoalueiden sidottujen pintojen (asfaltti- ja kivipäällysteiset katualueet, puistokäytävät, aukiot ja torit) harjaus ja pesu sekä kulutusjätteiden, kasvillisuusjätteiden, irtoesineiden ja roskien poistaminen ja niiden kuljettaminen vastaanottopaikkaan. Työhön sisältyy roska-astioiden (ml. syväsäiliöt) tyhjennys ja jätepussin vaihto sekä astioiden puhtaanapito.

2100 Talvihoito

Liikenneväylille kertyvän lumen ja sohjon poisto.

Kiviheitoke

Kiviheitokeverhouksen tekemisen ohjeet ja laatuvaatimukset on esitetty SILKO-ohjeessa 2.9111 ja yleisohjeessa SILKO 1.901

Kiviheitokeverhouksen materiaalit

  • Kiviheitokeverhouksen materiaalina käytetään kallioleikkauksista tai louhoksista saatavia, halkaisijaitaan 400-1000 mm:n louhoskiviä. Halkaistuja luonnonkiviäkin voidaan käyttää, jos louhoskivien saaminen on vaikeaa
  • Järjestetty kiviheitokeverhous tehdään pienemmistä, halkaisijaltaan 200-400 mm:n kivistä, joita kaksi henkilöä pystyy liikuttelemaan kangilla ja kivisaksilla.