Luiskaverhoukset ja eroosiosuojaukset

Verhousmateriaali luiskan kaltevuuden mukaan

Taulukko

  • Luiskan kaltevuus > 1:3, maanpeitepensaita
  • Luiskan kaltevuus > 1:2, luiskakennostoja tai vastaavia tuotteita
  • Luiskan kaltevuus > 1:1.5, kiveys

Siltaluiskien verhouksessa noudatetaan Tiehallinnon SILKO-ohjeita. Noudatetaanko tai koska noudatetaan?

SILKO 1.901/15 Siltapaikan viimeistely, yleiset laatuvaatimukset

 

Verhoustyypin valintaan vaikuttavat:

  • luiskan kaltevuus
  • ympäristön laatu
  • rakenteen ulkonäkö
  • ilkivallan todennäköisyys

Luonnonkiviverhoukset

Kiviverhouksissa käytetään  paikan  ympäristölle tyypillisiä kivilajeja ja kiven värejä. Kivilajeista sopivat rapautumattomat, tiiviit ja hienorakeiset kivilajit, kuten graniitti. Kiviverhouksen valintaperuste voi olla myös yhteensovittaminen muihin ympäristörakenteisiin. Murskattu kiviaines ei saa olla rapautunutta tai helposti murenevaa. Sepeliverhouksen kiviaineksen raekoon pitää olla 50–100 mm ja molskottiverhouksen 100–200 mm. Kenttäkivinä käytetään muodoltaan säännöllisiä luonnonkiviä, kooltaan 150–250 mm.

  • järjestetty kiviheitoke- ja kiviheitokeverhous (louhe)
  • kenttäkiveys
  • noppa- ja nupukivi
  • kivilaatat
  • molskotti
  • sepeli

Betonikiviverhoukset

  • betonilaatat
  • betonikivet

Muut

Luiskakennostot

Eroosiosuojaverkot

Eroosiomatot

 

 

Viljely- ja maisemapellot

Pääosa Helsingin maisemapelloista on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita vilkkaassa virkistyskäytössä olevia vanhoja viljelysalueita. Kaupunkirakenteessa on myös pieniä peltoalueita, jotka ovat jäänteitä aiemmista laajoista viljelyksistä. Joitakin alueita hoidetaan peltoina kunnes ne siirtyvät muuhun käyttöön. Hoidon tavoitteena on säilyttää viljelymaiseman avoimuus sekä peltoluonnon ja pellon reunavyöhykkeiden luonnon monimuotoisuus.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hankkeessa (Helsingin kaupunki) on määritelty kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tunnusmerkkejä, tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemihyötyjen turvaamiseksi. Yhtenä tavoitteena on turvata maiseman, virkistyksen ja monimuotoisuuden kannalta arvokkaat viljely- ja laidunkäytössä olevat pellot kaavoituksen keinoin.

Viljelypalstat ja kaupunkiviljely

Viljelypalstat
Kaupungin viljelyspalsta-alueet on vuokrattu kaupunginosa- tai palstaviljelijäyhdistysten hoitoon. Yhdistykset vuokraavat yksittäisiä palstoja helsinkiläisille. Vapaita palstoja voi tiedustella suoraan yhdistyksiltä.

Dodo ry:n ja rakennusviraston yhteistyönä on syntynyt opas yhteisö- ja pienpalstaviljelyn perustamiseen Helsingissä kaupunkiympäristön hoidossa olevilla alueilla.

  • Oppaassa on esitelty  tiivistettynä mm. pienpalsta- tai yhteisöviljelmän perustamisprosessin vaiheet, viranomaisten kanssa asiointia vaativat asiat sekä vinkkejä viljelijöille.
  • Osana kaupunkiviljelykokeilua on listattu paikkoja, joissa pienpalstaviljelyä kokeillaan: Kaupunkiviljelypaikat
  • Kaikki paikat sopivat hyvin lava- tai säkkiviljelyyn. Tämän lisäksi Ruukinlahdenpuiston (Lauttasaari), Mansikkamäen (Länsi-Pasila) ja Piianpuiston (Malminkartano) paikat sopivat alustavasti pienpalstoille. Viljelypaikkojen tiedot ovat alustavia. Tarkemmat yksityiskohdat on syytä tarkistaa ennen sopimuksen tekoa rakennusviraston palveluosastolta osoitteesta hkr.ulkoilma@hel.fi.

 

Koira-aitaukset ja koirakäymälät

Koira-aitaukset

Mitoitus ja tilantarve

  • Tehdään erilliset aitaukset isoille ja pienille koirille. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tehdään aitaukseen kaksi osastoa, toinen isoille ja toinen pienille koirille.
  • Vanhoja tilavia aitauksia jaetaan isoille ja pienille koirille peruskorjausten tai aidan uusimisen yhteydessä.
  • Yksiosainen aitaus, tavoitekoko 1 500 m².
  • Uusien aitausten minimikoko kantakaupungissa 600 m².
  • Kaksiosaisten aitaus, tavoitekoko 3000 m², josta pienten koirien puoli > 600 m².
  • Asutuksen ja aitauksen välille on jäätävä riittävä välimatka. Hiljaisilla ja väljillä esikaupunkialueilla suositeltava etäisyys on noin 100 metriä. Tiiviisti rakennetuilla alueilla etäisyys asutukseen on yleensä lyhyempi.
  • Koira-aitauksia voi sijoittaa alle 50 metrin päähän asuinhuoneiden pääikkunoista vain poikkeustapauksissa.
  • Maaston tulee olla luontaisesti kuivaa, tai kuivatuksesta on huolehdittava rakentamisen yhteydessä.
  • Hyvät näköyhteydet alueen poikki ovat suotavia koirien valvonnan vuoksi.
  • Varataan riittävästi turvallista, vapaata tilaa juoksenteluun ja telmimiseen.

Ympäröivä aita

  • Teräksinen 3-lankaverkkoaita, joka asennetaan siten, että sen yläreunaan ei tule piikkejä.
  • Panssariverkkoaitoja käytetään jatkossa vain syrjäisillä metsä-alueilla.
  • Tavoitekorkeus 1,6 m, haasteellisissa paikoissa 2 m.
  • Aidan ja maanpinnan väliin ei saa jäädä koirien mentävää aukkoa.

Portit ja tuulikaapit

  • Uusiin ja peruskorjattaviin aitauksiin tehdään ns. tuulikaappi.
  • Jaetuissa aitauksissa suurten ja pienten osastoihin tehdään erilliset käynnit, kumpaankin vain yksi käyntiportti.
  • Käyntiportit ja tuulikaappi avautuvat aitaukseen päin.
  • Salvat eivät saa olla koirien avattavissa.
  • Aitauksiin pitää päästä kuorma-autolle mitoitetusta ajoportista.

Valaistus

  • Suunnitellaan huomioiden kaupunkikuva ja kunkin alueen erityiset valaistustarpeet.
  • Alueelle johtava pääkulkureitti valaistaan, kun se liittyy valaistuun kulkureittiin.
  • Normaalikokoisen (n. 1500 – 3000 m2) aitauksen yleisvalaistuksen tavoitteena on, että aitaukseen tulija pystyy havaitsemaan, onko alueella ennestään käyttäjiä.
  • Valaisinpylväiden pintakäsittelyvaatimukset kuten kalusteilla ja varusteilla (Kaupunkikalusteohje). Kuumasinkittyjä teräspylväitä ei voi käyttää, sillä ne eivät kestä koirien virtsaa.

Varusteet ja kalusteet

  • Varusteita ei sijoiteta tärkeille juoksulinjoille törmäämisvaaran vuoksi eikä myöskään välittömästi aidan viereen, jotta ne eivät helpota aidan yli loikkimista.
  • Aitauksiin ei sijoiteta koulutustelineitä.
  • Jokaisessa aitauksessa on oltava
    • järjestyssäännöt aitauksen ulkopuolella sekä kyltti portissa, jossa mainitaan, minkä kokoisille koirille aitaus on tarkoitettu, sekä alueen osoite ja nimi.
    • vähintään yksi penkki
    • iso syväsäiliö
    • siivousvälineteline ja siivousvälineet koirien jätösten keräämiseen
    • hiekoitushiekka-astia
    • merkkailukohteita uroskoirille
  • Teräksisten materiaalien laatuvaatimukset Helsingin kaupunkikausteohjeen mukaisesti

Pohjamateriaali

  • Pohjamateriaalin tulee soveltua koirien tassuille , se ei saa aiheuttaa vaaraa koirille eikä koirien ulkoiluttajille.
  • Vältettäviä pohjamateriaaleja: terävät kivet, löysä singelikerros, karkea ja tikkuinen hake ja karkea kuorike.
  • Mahdollisia pohjamateriaaleja: sovelias luonnonmaasto, sora, nurmi, hyvälaatuinen lehtipuuhake, soran ja lehtipuuhakkeen sekoitus, soran ja vähemmän karkean kuorikkeen seos. Hyvää palautetta on saatu kokeilusta v. 2016: ”Tassunalusta”-seos: 60% luonnonsoraa (3-8 mm) ja 40% puunkuorta.
  • Rajallisesti käytettäviä pohjamateriaaleja: kivituhka esim. sisääntuloalueella ja käytävillä.

Kasvillisuus

  • Aitausten sisäpuolella hyödynnetään aina luontaista, hyväkuntoista kasvillisuutta.
  • Uutta kasvillisuutta istutetaan pääasiasssa vain aitausten ulkopuolelle.
  • Aitausten sisäpuolelle istutettu kasvillisuus on suojattava niin, että koirat eivät pääse kaivamaan tai tuhoamaan virtsallaan juuristoalueita.

Koirakäymälät

  • Sijoitetaan ulkoilutuspaikkoina suosittujen kävelyreittien varsille ja puistojen sisääntuloalueiden tuntumaan.
  • Sijoittamisessa ja järjestelyissä otetaan huomioon naapurusto sekä lähiympäristön yleisilme ja muu käyttö.
  • Maapohja soraa, kivituhkaa tai mursketta.
  • Alueen pintavedet ohjataan sadevesiviemäriin.
  • Käymälöiden yhteydessä tulee olla infotaulu, roska-astia ja merkkailupaalu.

 

 

Raitiotiet

Periaateratkaisu ja mitoitus

  • Raitiovaunujen tilantarve linjaosuudella min. 6,0 m
  • Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisun mukaan.
  • Raitiotiepysäkin tyyppipiirustukset 30187/706–708

 

Raitioteiden pintamateriaalit

  • Suljetulla rata-alueella pintamateriaalina voidaan käyttää kiinteitä päällystemateriaaleja (esim. asfaltti, kiveys) tai irtonaisia materiaaleja (esim. sepeli, nurmikiveys). Materiaalien valinnassa pitää huomioida rata-alueen puhdistettavuus ja kantavuus. Pintamateriaalit eivät saa aiheuttaa ympäristöönsä pölyongelmia.
  • Yleisenä ohjeena raitiotielle suositellaan samaa pintamateriaalia kuin ajoradalle.

 

Asfaltti

Kulutuskerroksen asfalttibetonin (AB), epäjatkuvan asfaltin (EA), kivimastiksiasfaltin (SMA), avoimen asfaltin (AA), pehmeän asfalttibetonin (PAB) ja valuasfaltin (VA) materiaalivaatimukset ovat julkaisun “Asfalttinormit 2011” mukaiset. Jos suunnitelmissa tai asiakirjoissa ei ole muuta mainittu, käytetään rata-alueella kulutuskerroksen asfalttityyppinä yhdistettyä rakennetta (ABK 32/240 + ABK 32/120). Kulutuskerroksen kerrospaksuus on 160 mm. Tämän alla käytetään asfalttibetonia (AB 12–20, 90-120kg/m²), jonka kerrospaksuus on 35 mm.

Päällysrakenteen vähimmäispäällystevahvuudet ja -laadut katualueella löytyvät Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) ohjeesta ”Kaivutyöt ja tilapäiset liikennejärjestelyt pääkaupunkiseudulla kohdasta 2.8.

 

Nupukiveys

Nupukiveyksen materiaalivaatimukset, sallitut poikkeamat, nupukiveyksen alustan vaatimukset, nupukiveyksen tekemisen ohjeet ja vaatimukset sekä valmiiseen rakenteeseen liittyvät laatuvaatimukset on esitetty InfraRYL2010 -ohjeessa 21443. Nupukivien tulee täyttää standardin SFS 4157 vaatimukset. Kivien asennuksessa käytetään aina maakosteaa asennusbetonia. Betonin tulee olla vähintään lujuusluokan K10 betonia. Valmiin kiveyksen on oltava kiskon ajopinnan kanssa samassa tasossa 0 mm …- 5 mm.

  • Kivi-Helsingissä raitiotiepinnoittena käytetään nupukiveystä, mikäli kadun pinnoite on nupukiveä.
  • Reunakivin korotettu raitiotie kivetään kokonaan. Materiaaliksi sopii myös asfaltti.
  • Historiallisilla alueilla käytetään perinteistä ladontamallia.
  • Raitiotiekiskojen välinen alue kivetään 120 mm korkealla nupukiveyksellä. Muut kiskoalueen kiveykset tehdään 140 mm korkealla kivellä.
  • Radan molemmin puolin käytetään lisäksi HKL:n standardin mukaisia juoksukiviä (reunan suuntainen kivirivi).
  • Juoksukiven materiaali vastaa standardia SFS 4157. Peruskorjauskohteissa juoksukiven mitat ovat: leveys 180 mm, pituus 200 mm – 300 mm, korkeus 120 mm – 150 mm. Kivien asennusvälin tulee olla 12 mm ± 5 mm. Uudiskohteissa juoksukivien mitat ovat: leveys 140 mm, pituus 250 mm, korkeus 140 mm +-15mm.
  • kiskojen välisen kiveyksen saumausaineena käytetään kiinteää saumausmassaa, esim. bitumi, 2-komponentimassat, juotosbetoni tai Rompox- Flex joint saumausaine. Saumauksen syvyys vähintään 1/3…2/3 kiven korkeudesta tai valmistajan ohjeen mukaisesti.
  • Kiskonvierussaumat saumataan aina bitumilla tai vastaavalla joustavalla massalla.
  • Saumausaineen väri valitaan kiveyksen mukaisesti. Esim. Rompox- Flex joint saumausaineen värivaihtoehdot ovat: neutral (harmaa), stone grey (hiekanruskea), basalt (musta).

 

Noppakiveys

Noppakiveyksen materiaalivaatimukset, sallitut poikkeamat, noppakiveyksen alustan vaatimukset, noppakiveyksen tekemisen ohjeet ja vaatimukset sekä valmiiseen rakenteeseen liittyvät laatuvaatimukset on esitetty InfraRYL2010 -ohjeessa 21442. Noppakivien tulee täyttää standardin SFS 4158 vaatimukset.

 

Nurmikiveykset ja sepeli

Avoradalla voidaan päällysmateriaalina käyttää sepeliä tai nurmea. Avoradalla radan päällysmateriaali voidaan jättää tarvittaessa kiskon alapinnan tasolle tai nurmettaa kiskon yläreunaan. Tällöin nurmialue ei ole kantavuudeltaan riittävä huoltoajoneuvolle tai pelastuskalustolle. Avorata mahdollistaa raiteen suuremman kallistuksen ja nopeutta voidaan nostaa.

 

Nurmikiveys

  • Nurmikivipäällysteiden päällystyskivenä käytetään tilaajan hyväksymää kiveä (esim. betonista vihernappula-ruohokiveä tai vastaavaa).
  • Pohjalaatan päälle asennetaan kantava rakenne, asennushiekka ja päällystyskivi. Kiven päälle asennetaan multa, johon istutetaan nurmiseos.
  • Betonikivet asennetaan asennushiekan päälle. Sovitukset kiskoon tai reunatukeen tehdään sahaamalla.
  • Kiskon tai reunatuen ja betonikiven välin on oltava tasalevyinen ja alle 10 mm.

 

Reikäkiveys

  • Reikäkivien aukkoihin asennettava multa on peltomultaa, jossa on hyvä peruslannoitus. Kasvualustaan sekoitetaan Terra-Cottem polymeeriä 400 g/m3.
  • Mullattu kiveys kastellaan huolellisesti. Nurmisiemenkylvö tehdään betonikivien aukkoihin. Kylvösiemenseos sekoitetaan hiekansekaiseen puistomultaan ja harjataan kivien aukkoihin siten, että ne täyttyvät lähes pintaan asti. Multaa ei jyrätä tiiviiksi.
  • Nurmiseoksessa on oltava 60 painoprosenttia lampaannataa ja 40 painoprosenttia kylänurmikkaa.

 

Yhteiskäyttö- ja ratasähköpylväät

Vaijeriripustuksen kiinnityspisteiden tulee sijaita mahdollisimman symmetrisesti radan molemmilla puolilla. Ripustuspisteet voivat olla pylväissä tai rakennusten julkisivuissa. Julkisivujen soveltuvuus ajolangan ripustamiseen tulee kuitenkin varmistaa erikseen.

Mahdollisille ajolankapylväille perustuksineen on varattava riittävästi tilaa katualueelta. Pylväiden ja puiden väliin tulee jättää noin 3,5 metriä tilaa puiden juurille ja perustuksille. Raitiotien ajolankapylväinä voidaan käyttää yhteiskäyttöpylväitä, joissa on myös valaistus- tai liikenteenohjauslaitteita.

Helsingissä pylväiden mallit ovat maalattu kartiopylväs ja ristikkopylväs, joka usein on sinkitty. Pylväsmallin valinta tehdään kaupunkikuvallisin perustein.

 

Pylväissä käytetyt värit ovat:

graphite black RAL 9011
black grey RAL 7021
Traffic grey RAL 7042
Grey aluminium RAL 9007

Torit ja aukiot

Historiallisten torien ja aukioiden perusparannushankkeet tulee tehdä aikakauden tyylipiirteitä kunnioittaen. Uudet torit ja aukiot suunnitellaan kaupunginosan näyttävimmäksi julkiseksi ulkotilaksi ja niiden suunnittelulle tulee asettaa erityiset laatutavoitteet.

Suunnittelijan tarkastuslista:

  • Käyttötarkoitus eri vuodenaikoina
  • Toritoiminta ja erilaiset tapahtumat
  • Oleskelu
  • Kestävät päällystemateriaalit. Torin tulee olla koneellisesti kunnossapidettävä.
  • Istutukset
  • Kesäkukat
  • Erikoisvalaistus
  • Taide
  • City-wc
  • Paikoitusalue
  • Rakenteellinen turvallisuus, ajoesteet

Tekniset tilavaraukset:

  • Sähkövaraukset ja tapahtumasähkö
  • Vesipisteet
  • Jätehuolto
  • Jäteviemärivaraus väliaikaiseen käyttöön, esim. tapahtumakäymälälle

 

 

Kävelykadut

Määräykset

Kävelykadulla polkupyöräily on sallittu. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa kuljettaa vain kadun varrella olevalle kiinteistölle, jollei kiinteistölle ole muuta kautta järjestetty ajokelpoista yhteyttä. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti ja pysäyttäminen kävelykadulla on kielletty, lukuun ottamatta huoltoajoon liittyvää pysäyttämistä silloin, kun huoltoajo on liikennemerkin mukaan sallittu.

Ajonopeus kävelykadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.

Kävelykadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

Jalankulkija saa pihakadulla ja kävelykadulla kulkea kadun kaikilla osilla. Hän ei kuitenkaan saa tarpeettomasti estää ajoneuvoliikennettä.

Ohjeita

Kävelykaduille ei merkitä pyörätietä liikennemerkein eikä erilaisella pintamateriaalilla. Pyöräily kävelykadulla tapahtuu kävelyliikenteen ehdoilla.

Pihakaduilla ja muilla kävelypainotteisilla kaduilla koko katutila rakennetaan samaan tasoon ilman reunakiviä, mikä viestii siitä, että tila on sekä autoliikenteen että jalankulun ja pyöräilyn käytössä.

Kävelykatuympäristöt ovat esteettömyyden erikoistasoa.

Työmaa-alueet, rajaaminen ja aitaaminen

Yleistä

Työmaa on erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Suunnittelussa on huomioitava erityisesti jalankulun sujuvuus. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Työmaa-alueen ja työmaakaivantojen aitaaminen esitetään maa-alueen käytön suunnitelmassa.

 Helsingin kaupungin rakennusjärjestys
  • Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Helsingin kaupungissa on noudatettava Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä, pykälää 43 § Työmaan perustaminen ja hoitaminen, jossa työmaan aitaamisesta on kirjoitettu seuraavasti:  Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sovelluttava ympäristöön.

Tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitelmasta on käytävä ilmi

  • kaikkien eri liikennemuotojen kulkureitit kyseisessä kohdassa
  • liikennemerkit ja liikenteenohjauslaitteet, joilla liikenne ohjataan poikkeusreiteille
  • kyseisessä paikassa tai kadun vastakkaisella puolella olevat pysäköintipaikat, jos niitä muutetaan
  • mahdollinen ajonopeuden alentaminen
  • työkohteen suojaaminen ja aitaaminen
  • joukkoliikennepysäkit ja taksitolpat
  • muu muutos, jolla on vaikututusta pysyviin liikennejärjestelyihin

Esteettömyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota ohjaamalla jalankulkuliikenne tarvittaessa turvallista vaihtoehtoista reittiä pitkin. Myös jalankulkureitin väliaikainen valaistus tulee varmistaa.

 Katso tarkemmin
  • Helsingin kaupungin Tilapäisen liikennejärjestelyn suunnitelma:  https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/tontit/luvat/katutyoluvat/tilapaiset-liikennejarjestelyt
  • Tilapäisten liikennejärjestelyiden tarkistuslista, https://www.hel.fi/static/hkr/luvat/liikennejarjestelyt_tarkastuslista.pdf

Rakennustyömaiden graafinen ilme ja kuvamaailma

  • Rakennustyömaiden visuaalinen ilme tehdään Helsingin kaupungin graafisen ohjeiston mukaisesti huomioiden työmaan erityispiirteet
  • Rakennustyömaita ympäröivät aidat päällystetään kauttaaltaan. Tavoitteena on  luoda positiivista ilmettä ja kertoa informaatiota erityisesti aidoituksen sillä sivulla, missä kulkee eniten ihmisvirtaa.

Kaupunkitapahtumien rakenteet ja varusteet

Tapahtumapaikat

  • Helsingin kaupungin keskeisimmät tapahtumien järjestämiseen soveltuvat paikat löytyvät tapahtuma-aluekorteista
  • Tapahtumapaikan tulee olla hyvin saavutettavissa

Aluekortit

  • Korttien sisältämät tiedot, kartat, ilmakuvat ja panoraamakuvat auttavat järjestäjää arvioimaan paikan soveltuvuutta omaan tarpeeseen.
  • Kortit sisältävät mm. kohdekohtaiset kalusteiden ja varusteiden sijoittamisohjeet.

Rakenteiden ja varusteiden sijoittamisessa ja käytössä huomioitava

  • Tapahtuman järjestäminen vaatii erilaisia lupia ja ilmoituksia. Ohjeet niiden hakemiseen löytyvät Tapahtumanjärjestäjän-ohjeet sivuilta. Esimerkiksi yli 14 vrk paikallaan olevat rakenteet vaativat toimenpideluvan.
  • Yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä tilaisuudessa.
  • Dronejen lennättäminen ulos kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua.

Alueiden siisteys

  • Tapahtuma-alueen tulee olla siistissä kunnossa.
  • Alueen loppusiivouksesta huolehditaan tapahtumanaikaisen jätehuollon lisäksi, myös alueen vaikutusalueen siisteydestä huolehditaan.
  • Jäteastiat ja siirrrettävät WC:t hankitaan yksityisiltä yrityksiltä

Laitureiden rakenteet

Kiinteät laiturit

Mitoituksessa tulee huomioida mm. jään noste, paino ja sen aiheuttamat sivuvoimat.

Kiinteä laituri voidaan perustaa monin eri tavoin. Kansi on yleensä puuta tai betonia. Kiinteät laiturit ovat taitorakenteita ja vaativat aina kohdekohtaisen asiantuntijan tekemän rakennussuunnitelman.

Kelluvat laiturit

Jäävoimat joudutaan ottamaan huomioon yleensä vain kelluvan laiturin ankkuroinnissa.

Kelluvina laitureina toimivat erilaiset betoniponttonit; muovikellukkeilla lepäävät painekyllästetyt puukannet; sinkityt terässäiliöt; laiturit, joiden kellukkeet ja kannet ovat lasikuitumuovia.

Rantalaiturit

Rantalaitureina voidaan käyttää seuraavia kiinteitä laitureita:

  • Paalulaituri
    • tehdään puusta tai teräsbetonista.
  • Arkkulaituri
    • Kivitäytteisiä puuarkkuja sijoitetaan kansirakenteen sallimin välein. Rakennetaan painekyllästetystä puusta. Oikein tehtynä on pitkäikäinen. Vaatii hyvän pohjan.
    • Yleisesti käytetty laiturityyppi Helsingissä. Käytetään usein myös historiallisissa kohteissa.
  • Ponttiseinälaituri
    • Käytetään yleensä vanhojen laitureiden uusimisessa. Pontit voivat olla puuta, teräsbetonia tai terästä. Sopii silloin kun halutaan pystymuuri ja pohja on heikohko.
  • Kivikorimuuri
    • Tehdään teräslankakoreista latomalla. Kivikoon olta riittävän suuri ja ladonnan huolellinen. Pehmeällä pohjalla edellyttää massanvaihtoa tai aluspengerrystä.
  • Teräsbetonimuuri elementeistä
    • Muuri koostuu sopivin välein sijoitetuista peruselementeistä, joihin seinäelementit kiinnitetään. Pehmeällä pohjalla edellyttää massanvaihtoa tai aluspengerrystä.
  • Paikalla valettu teräsbetonimuuri
    • Voidaan verhoilla esim. kiviverhouksella. Vaatii painumattoman pohjan tai paalutuksen.

Pistolaiturit

  • Pienvenelaiturit toteutetaan ensisijaisesti kelluvina.
  • Yhteysaluslaiturit toteutetaan kiinteinä pistolaitureina:
    • Paalupistolaituri tehdään puusta tai teräsbetonista.
    • Arkkulaituri – Arkut sijoitetaan madollisimman harvaan. Täytetään kivitäytteellä veden pinnan korkeudelle.
    • Kallioon ankkuroitu laituri – jos kallio on syvyydessä 1,5…6,0 metriä ja irtomaakerros löyhää, voidaan laiturin perustukset ankkuroida kallioon.