A3 Tyyppikaiteet, harva kaide

Sijoitusalue

Koko kaupunki


Materiaalit

yläjohde, teräsputki: 80 x 40 x 4 mm
pystytolpat, lattateräs: 70 x 30 mm
putki: Ø 42,4 mm


Pintakäsittely / viimeistely

Teräs: kuumasinkitys + Zirkonium-pohjainen tai vastaava pinnoite + jauhemaalaus polyesteripulverilla
(tai vastaava yhdistelmä, jossa kuumasinkityksen päälle tehdään pintamaalin tartuntaa ja kestävyyttä lisäävä käsittely)

Ruostumaton teräs: hionta grit 180, kaikki kalusteen tai kalusteosan käytön aikana näkyviin jäävät pinnat hiotaan. Lieriömäisissä kalusteissa ja niiden osissa hionnan suunta on lieriön ympärysmitan suuntainen eli esim. pollareissa ja roska-astioissa vaakasuuntainen.


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki: RAL 7021, Black Grey, RAL 6012, Black Green
Aluekeskus, asuinalue, luonnonmukainen alue: RAL 7021, Black Grey
Historiallinen alue: RAL 9011, Graphite Black


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ja ruostumattoman teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

A1 Antiikkikaiteet

Sijoitusalueet

Kivikaupunki
Historiallinen alue


Materiaalit

Valurauta ja teräsputki


Pintakäsittely / viimeistely

Valurauta: sinkkipohjamaalaus + jauhemaalaus

Teräsputki: kuumasinkitys + Zirkonium-pohjainen tai vastaava pinnoite + jauhemaalaus polyesteripulverilla
(tai vastaava yhdistelmä, jossa kuumasinkityksen päälle tehdään pintamaalin tartuntaa ja kestävyyttä lisäävä käsittely)


Värivaihtoehdot

Kivikaupunki ja historiallinen alue: RAL 7042, Traffic Grey A


Ylläpito

Noudatetaan peittomaalatun teräksen ylläpito-ohjetta.


Hankintatapa

Suorahankinta

Luo uusi ohjekortti

TEE NÄIN

Klikkaa linkkiä ”Uuden kortin mallipohja” ja tallenna tiedosto koneellesi. Tiedosto on Word-muodossa.


Täytä korttiin tiedot pohjan ohjeiden mukaisesti. Tekstin ja kuvien suositeltava yhteispituus on maksimissaan kolme A4 sivua.


Lähetä korttiehdotus ja käytettävät kuvat alkuperäisinä osoitteeseen info@kaupunkitilaohje.hel.fi.

Kirjoita sähköpostin aihe –kenttään:

Uusi kortti,  ”kortin nimi”

Sähköpostin maksimikoko on 8  MB.


Jos kortti on kelvollinen ohjeeksi tai tyyppipiirustukseksi, se viedään Kaupunkitilaohjeen sivulle muutaman viikon kuluessa. Luonnos lähetään sinulle hyväksyttäväksi ennen julkaisua.

Kokeilusta ohjeeksi

Yleistä

Helsingin kaupunkitilaohjetta päivitetään jatkuvasti, joten hyviksi todetut ratkaisut pääsevät nopeasti osaksi kaupungin ohjepankkia. Tiedon jakaminen helpottuu, ja onnistuneet ratkaisut voidaan ottaa sujuvasti käyttöön myös muissa kohteissa. Ketterä päivitettävyys takaa myös nopeat muutokset ja lisäykset nykyisiin kortteihin.

Helsingissä halutaan edistää kokeilukulttuuria niin jokapäiväisessä suunnittelutyössä kuin uusilla toimintamalleilla. Esimerkiksi nopeiden kokeilujen avulla kaupunki kehittää aktiivisesti uusia palveluita, tuotteita ja ratkaisuja avoimen innovoinnin ja yritysyhteistyön avulla. Kokeilukulttuuriin kuuluu olennaisesti käyttäjälähtöisyys: kaupunkia kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa, asukkaiden lähtökohdista.

Ohjekortin laatiminen

Kun uusi ratkaisu on edennyt toteutukseen ja ratkaisu on todettu hyvin toimivaksi, siitä laaditaan ohjekortti Kaupunkitilaohjeeseen. Ohjekortin sisältö laaditaan mallikortin pohjalle.

Uuden kortin mallipohja

Seuraavissa esimerkkitapauksissa onnistuneesta kokeilusta on tullut pysyvä osa kaupungin suunnittelua.

 

Dynaamiset istutukset

Kaupunki on vaativa elinympäristö kasveille. Kaupungeissa yleisesti toteutetut yksilajiset massaistutukset ovat kustannustehokkaita mutta haavoittuvia ympäristössä tapahtuville muutoksille. Ilmastonmuutos sekä nopeastikin muuttuvat ylläpidon vaatimukset asettavat uusia haasteita kasvisuunnittelulle. Helsingissä yhtenä ratkaisuna on kokeiltu dynaamisia istutuksia. Dynaamiset istutukset ovat luontaisia kasviyhdyskuntia jäljitteleviä monilajisia ja -muotoisia istutuksia. Monilajiset istutukset sopeutuvat kasvuympäristön muutoksiin yksilajisia nopeammin.

Ensimmäiset dynaamisten istutusten kokeilut tehtiin Meilahden arboretumiin ja Kannelmäen kiertoliittymään. Uusia suunnitelmia on tehty muun muassa Eiraan. Dynaamisten istutusten laajemmasta käyttöönotosta Helsingissä on tehty useita selvityksiä, ja uudet suunnitteluperiaatteet dynaamisille perennaistutuksille on julkaistu vuonna 2018.

Dynaamiset istutukset

Katutaide

Katutaide on julkisissa tiloissa kehittynyt urbaani taiteen muoto, joka vielä 2000-luvun alkuun asti oli Suomessa luvatonta ja miellettiin usein ilkivallaksi. Katutaidehankkeita alettiin toteuttaa suunnitelmallisesti 2000-luvun alusta lähtien. Into laadukkaan kaupunkitaiteen toteuttamiseen kasvoi nopeasti, ja tietämys alasta syventyi uusien hankkeiden myötä. Viime vuosina katutaiteen suosio on lisääntynyt valtavasti, ja sen arvo ympäristön viihtyisyyttä, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä on ymmärretty laajasti.

Katutaiteen elinvoima on taiteilijoissa, katutaidejärjestöissä ja -ryhmissä sekä kaupunkilaisissa, joiden arkipäivään katutaide vaikuttaa merkittävästi. Eri katutaidejärjestöt, -ryhmät ja muut toimijat ovat olleet olennainen osa katutaidehankkeiden arkipäiväistymistä ja suosion kasvamista.

Vuosina 2014-2015 toteutetun Prosentti taiteelle –hankkeen tavoitteena oli juurruttaa prosenttiperiaate osaksi suomalaista rakentamista, kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa. Prosenttiperiaatteella viitataan periaatteelliseen päätökseen ja rahoitusmalliin, jossa käytetään noin prosentti rakennushankkeen määrärahasta taiteeseen.

Katutaide

 

Kaupunkikalusteohje

Kaupungin ilme muuttuu aikakausien rakennustyylien, rakennustekniikoiden ja kaupunkisuunnittelun ihanteiden mukaan. Tyylien, tekniikoiden ja ihanteiden muutokset näkyvät kenties herkimmin kaupungin kalustevalinnoissa.

Vielä 2000-luvun alussa Helsingin kaupunkikalusteiden kokonaisuus oli monenkirjava. Helsingille ominaista kaupunkikalustuksen tyyliä ei ollut havaittavissa. Kaupunkikalusteiden ilme, suunnittelu ja valmistusmenetelmät olivat olleet lähtökohtaisesti kokeilevia, kohteittain valittuja.

Tarve kaupunkikalustuksen yhtenäiselle Helsinki-ilmeelle huomattiin käytännön suunnittelutyössä ja kunnossapidossa. Aloitettiin selvitystyö kenttätutkimuksilla ja Helsingissä käytettyjen kalustemallien perusteellisella kartoituksella.

Vuonna 2010 julkaistiin Kaupunkikalusteohje, jonka mallistoon on muotoilun, materiaalien ja värien avulla aikaansaatu yhtenäinen Helsinki-ilme. Kaupunkikalustemallisto on esimerkki kokonaisuudesta, joka huomioi eri aikakausien ilmeet, kaupungin perinteen ja uudet mallistot. Kalustemateriaalien ja pintakäsittelyjen ohjeistus perustuu kaupungin pitkään kokemukseen toimivista ratkaisuista yhdistettynä tämän ajan tietoon ja valmistustekniikoihin.

Kalustevalinnat ja niiden seuranta toimivat tärkeänä pohjana jatkuvalle tuotekehitykselle.

Kalusteet ja varusteet –hakemisto

Julkisen kaupunkitilan Helsinki-ilmeen historiaa

Kaupunkiopastuksen periaatteet (vanha)

1Fyysisten opasteiden ja opastekokonaisuuksien suunnittelu

Opasteet ja opastekokonaisuudet suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja kohteeseen sopiviksi. Kokonaisuudet ovat kattavia, ja niiden reitit jatkuvat katkeamatta kohteeseen asti. Erilaisia opastetyyppejä ovat muun muassa karttataulut, viitat, reittiopasteet, nimikilvet ja kohdeopasteet.

Opastekokonaisuuksien suunnitteluun kuuluvat konseptointi, sijoitussuunnitelmat, graafinen suunnittelu, sisältösuunnittelu ja muotoilu. Koordinoitu opastekokonaisuus auttaa liikkujaa yhdistämään eri tasoista informaatiota ja muodostamaan näin kokonaiskuvan opastettavasta alueesta.

Opastuskokonaisuus sisältää opastelaitteiden hierarkkisen ryhmityksen, joka pohjautuu tehtyyn alue- ja tarvehierarkia-analyysiin.

Jokaisen opasteen tulisi olla sisällöltään tarkoituksenmukainen ja kullakin opastetyypillä on tietty palvelutaso, kts. kuva ”Opastetyypit”.

Koontiopaste:
Koontiopasteesta saa käsityksen koko alueen mittakaavasta ja etäisyyksistä. Koontiopasteen tietojen avulla käyttäjä voi tutkia mahdollisia kohteita ja suunnitella kuljettavan reitin.

Alueopaste:
Alueopaste on pienempi kuin koontiopaste. Se sisältää aluekartan, julkisen liikenteen tiedot ja lähialueiden kohteiden opastuksen.

Suuntaopaste:
Suuntaopaste tukee koonti- ja alueopasteilla valittuja ja suunniteltuja reittejä ja auttaa käyttäjää pitämään oikean suunnan.

Ohjaava opaste:
Ohjaava opaste sisältää vain yhden tai kahden kohteen tiedot, suunnan ja etäisyyden.

Kohdeopaste:
Kohdeopaste kertoo kohteen historian, taustan ja tarinan.

Yksittäinen palvelu:
Yksittäisen palvelun merkki kertoo käyttäjälle tarkennetun tiedon esim. WC, metro, esteetön kulku tai vaikkapa kulttuuripalvelu.

Vahvenne:
Vahvenne tukee ja ohjaa kulkijan matkaa valitulla reitillä.

(Opastukseen luetaan myös sähköiset opastenäytöt ja ohjaavat materiaalit ja äänet)

 

Opasteiden sijoittelu

Opasteet sijoitetaan niin, että ne on helppo havaita. Opasteet sijoitetaan esteettömästi ja ne seuraavat katseen suuntaa kulkureiteillä. Opaste ei saa olla esteenä kulkureitillä, eikä sitä lukeva henkilö saa estää ohikulkua. Läheltä luettavat opasteet sijoitetaan silmän, eli noin 1400–1600 mm:n, korkeudelle.

Opasteiden sijoittelua suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös opasteen sisällön asettamat vaatimukset. Esimerkiksi kattavamman alueen opastusjärjestelmää esittävät opastepylväät asetetaan risteyksiin, joissa eri kulkumuotojen reitit kohtaavat, tai muihin vastaaviin paikkoihin, joissa on luonnollista hakea yksityiskohtaisempaa tietoa. Matkan aikana tiedon seuraamisen tulee olla nopeaa ja helppoa. Paikallisen reittitiedon viitat sijoitetaan reittien varrelle, jotta kulkija voi seurata reitin etenemistä määränpäähän.

 

Visuaaliset laatuvaatimukset

Helsingin opasteilla on yhtenäinen ilme ja ne sopivat ympäristöönsä. Opasteet täyttävät myös visuaaliselta ilmeeltään esteettömyyden vaatimukset. Opastekokonaisuuksien väritys on yhtenäinen, ja opasteen taustan ja sisällön välisen tummuuskontrastin tulee erottua selkeästi. Tunnusvärejä voidaan käyttää antamaan lisätietoa opaste- tai reittikokonaisuudesta.

Opasteen ympäristössä tulee olla riittävä, tasainen ja häikäisemätön valaistus. Jos opaste on sisältäpäin valaistu, pohjan on oltava tumma ja kirjainten vaaleat. Pinta ei saa kiiltää tai heijastaa valoa.

Opasteen taustan ja sisällön välisen tummuuskontrastin tulee olla mahdollisimman suuri. Parhaiten näkyvät vaaleat kirjaimet tummalla pohjalla.

 

Sopivat kirjasinkoot ovat:

  • väh. 15 mm: opasteet, joita luetaan niiden välittömässä läheisyydessä
  • 25-40 mm: sijainti- ja suuntaopasteet, joita luetaan muutaman metrin etäisyydeltä.
  • 70-100 mm: opasteet, jotka luetaan 1-3 m etäisyydeltä
  • 100 mm: yli kahden metrin korkeudella sijaitsevat opasteet

Typografia

Opasteissa käytettään kauttaaltaan Helsingin omaa kirjaintyyliä; Helsinki Grotesk -fonttiperheen Medium-leikkausta. Riviväli on 100 % pistekoosta. .  Opasteissa on käytössä pääosin ainoastaan yksi leikkaus, Helsinki Grotesk Medium.

Kapiteeli-H-kirjaimen korkeus määrittää:

  • Tekstien etäisyyden opasteen reunasta
  • Minimietäisyyden tekstien ja ikonien välillä

Reititys- ja tiedotusjärjestelmiin ei saa yhdistää mainoksia.

 

Helsinki-tunnuksen käyttäminen opasteissa

Helsinki-tunnusta käytetään esimerkiksi kaupungin toimitila-, suunta- ja aulaopasteissa. Tunnusta käytettäessä on huomioitava tunnukselle määritetty suoja-alue. Suurissa opastepinnoissa tunnus voidaan sijoittaa kuvan (Helsinki-tunnus) mukaisesti, kuitenkin niin että tunnuksen suoja-alue otetaan huomioon.

Helsingin graafisesta ohjeistosta löytyvät tarkemmat ohjeet tunnusten ja elementtien sijoittamiseen esimerkiksi silloin, kun Helsinki-tunnus esiintyy yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai kun halutaan käyttää irtileikattua tai erilliselle pinnalle painettuja tunnuksia.

 

Rakenteellinen muotoilu

Opasteiden kotelon tai levyn, informaatio-osan, kiinnikkeiden sekä sähkölaitteiden ja muiden osien tulee kestää opasteen sijoituspaikan ympäristöolosuhteet. Ensisijaisesti huomioon otettavia haasteita asennuspaikoilla ovat pöly, mekaaninen rasitus, kosteus, pakkanen, tuuli, auringonvalo (UV-säteily), ilman lämpötila sekä mahdollisesti laitteiden oma lämmöntuotanto.

Materiaalivalinnat ja pintakäsittelyt tehdään Kaupunkikalusteohjeen suositusten mukaisesti.

Opasteen graafisen, kuvia ja tekstejä sisältävän pinnan määritys tehdään siten, että pinta kestää ulkotilojen vaativat olosuhteet. Pintamateriaali on kiiltämätön ja heijastamaton. Mikäli pintamateriaalina käytetään lasia, tarvittava tummuuskontrasti tekstiä varten saadaan aikaan esimerkiksi hiekkapuhallusta jäljittelevillä kalvoilla

 

Esteetön opastus

Esteetön opastus toteutuu, kun

  • opasteet sijaitsevat helposti havaittavassa paikassa, opasteen tekstisisältö silmän korkeudella
  • opasteen kohdalla on häikäisemätön ja riittävä valaistus
  • opasteet sijaitsevat kulkureitin sivussa ja niiden ääreen on esteetön pääsy
  • opasteen teksti tai symboli erottuu tummuuskontrastina taustastaan
  • opasteen pinta on himmeä ja häikäisemätön
  • kulkureiteillä käytetään opastavia materiaaleja
  • kulkureitti erottuu tummuus- ja materiaalikontrastilla ympäristöstä

Opastettavalle alueelle on mahdollisesti laadittu alueellinen esteettömyyssuunnitelma, jossa määritellään alueelliset esteettömyyden tasovaatimukset, perus- ja erikoistason alueet sekä esteetön reitti.

Kierrätysmaiden käyttö kasvualustoissa

Käyttö

  • Rakentamisessa syntyviä ylijäämämaita pyritään sijoittamaan suunnittelualueelle mikäli mahdollista. Näin vähennetään kuljetuksia ja niistä syntyviä päästöjä.
  • Maa-aineksia kierrätetään kasvualustoissa ja maaperää suojataan ja säilytetään. Näin tuetaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
  • Ennen suunnittelun käynnistymistä hankealueelta kartoitetaan haitalliset vieraslajit ja pintamaan laatua ja määrää tutkitaan maaperänäytteitä analysoimalla.
  • Haitalliset vieraslajit torjutaan ennakolta tai viimeistään rakentamisen aikana. LINKKI
  • Paikallinen maaperä toimii kasvillisuussuunnittelun lähtökohtana ja resurssina.
  • Kierrätysmaita voidaan käyttää istutusalustana sinänsä tai paikan päällä parannettuna.
  • Helsingin kaupunki valmistaa kierrätysmaista keskitetysti kasvualustatuotteita omissa hankkeissaan käytettäväksi. Kierrätyskasvualustatuotteiden tuotekortit.
  • Kierrätysmaat sopivat varmimmin vaatimattomien nurmikoiden ja niittyjen sekä metsitysten perustamiseen
  • Kierrätysmaita voidaan käyttää myös puuvartisistutusten perustamiseen (ks. ohjeelliset mallipiirustukset).

Suunnitelmissa esitettävä

  • Pintamaiden tutkimusohjelma Helsingin kaupungin ohjeen mukaisesti.
  • Pintamaiden talteenotto, suojelu ja käyttö.
  • Esitetään pintamaat hankkeen massatalouslaskelmassa
  • Kasvualustaratkaisut työselostustekstein ja suunnitelmapiirustuksin
  • Viherrakenteiden rakentamisen aikainen hoito
  • Takuuajan hoito
  • Lyhyen ajan hoitosuunnitelma (3-4 v.)
  • Pitkän ajan hoitosuunnitelma, jossa ohjeet kehityksen seurantaan ja ylläpidon toimenpiteiden valintaan (10 v.)
  • Seurannasta vastaava taho

Laatuvaatimukset

  • Kohdekohtaisesti sovittu Helsingin kaupungin ohjeen mukainen laatu tai InfraRYL:in mukainen laatu.
  • Helsingin kierrätyskasvualustatuotteen tuotekohtainen laatu.
  • Sovitaan yhteistyössä suunnittelun ja ylläpidon kanssa.
  • Kierrätysmaiden käyttö ei saa edistää haitallisten vieraslajien leviämistä.

Mitoitus

  • Noudatetaan InfraRYL:in mitoitusohjeita tai sovelletaan Helsingin kaupungin ohjeen mitoitusohjeita hankekohtaisesti.