Arkistot: Kortit

Post Type Description

Katuliittymä

Liittymäsuunnittelun lähtökohtina ovat

  • Tie- ja ympäristöolot
  • Teiden toiminnallinen ja hallinnollinen luokka
  • Liittymän liikennemäärät ja liikenne-ennuste
  • Liikenneturvallisuus
  • Käytettävissä oleva tila.

Tasoliittymät voidaan jaotella seuraaviin perustyyppeihin

  • Avoin liittymä (LA)
  • Tulppaliittymä (LT)
  • Kanavoitu liittymä (PM, PK, PV)
  • Porrastettu liittymä (LP)
  • Kiertoliittymä eli liikenneympyrä (LK)
  • Valo-ohjauksinen liittymä (LV)

Pääkatu

  • Liittymät tehdään yleensä kanavoituna ja varustetaan ryhmittymiskaistoin tai kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Moduuliajoneuvo, jonka suurin sallittu pituus on 25,25 m, leveys 2,6 m.

Alueellinen kokoojakatu

  • Tärkeimmät liittymät kanavoidaan tai rakennetaan kiertoliittymiksi, muut rakennetaan avoimiksi tai liittyvässä suunnassa korotettuina.
  • Mitoitusajoneuvo: Puoliperävaunullinen kuorma-auto, jonka maksimipituus on 16,5 m, leveys 2,6 m.

Paikallinen kokoojakatu

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Jos kadulla on joukkoliikennettä: telibussi, jonka maksimipituus on 15,0 m. Muuten kuorma-auto, jonka maksimipituus on 8 m. Leveys 2,6 m.

Tonttikatu

  • Liittymät rakennetaan pääsääntöisesti avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
  • Mitoitusajoneuvo: Kuorma-auto, jonka maksimipituus on 8 m. Teollisuusalueilla puoliperävaunullinen kuorma-auto 16,50 m.

Suojatiet

Yleistä

Suojatieratkaisu riippuu autoliikenteen nopeusrajoituksesta, liikennemäärästä, liikenneympäristöstä sekä alueen ympärillä olevista toiminnoista.

Suojatien tulee olla kohtisuorassa reunakiveen nähden. Kaarelta lähteville suojateille on suositeltavaa rakentaa varoitusalueet ja suojatien suunnan osoittavat ohjaavat raidat.

Suojatien vähimmäisleveys on 2,5 m, kun tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai vähemmän ja 4,0 m kun tien nopeusrajoitus ylittää 50 km/h.

Suojateissä tulee olla luiskattu (LR) osuus sijoitettuna liittymän puolelle helpottaamaan pyörätuolilla tmv. liikkumista. Jos tilanpuutteen vuoksi suojatien leveys on alle 4 m käytetään koko levyydeltä luiskattua reunatukea. Jalkakäytävän pinta saa kohota suojatien kohdalla ajoradan reunasta 150 mm matkalla 40 mm pyörätuolilla liikkumisen mahdollistamiseksi ja lumen aurauksen helpottamiseksi.

Suojatie voidaan toteuttaa korotettuna:

  • 30 / 40 km/h nopeusrajoitusalueilla
  • valo-ohjaamattomassa risteyksessä, jossa on yli 7 metrin yhtenäinen ylitysmatka, suojatie toteutetaan ajoradan kavennuksella tai rakennetaan keskisaareke
  • 50 km/h nopeusrajoitusalueilla ajoradan kavennuksella, keskisaarekkeellisena tai valo-ohjattuna
  • 60 km/h nopeusrajoitusalueella vain valo-ohjattuna (liikennevalot)
  • korotus on yleensä suojatien molemmilla sivuilla- Jos korotettuna päätiehen liittyvä sivutie on lyhyt tonttikatu tmv. ja näkemät ovat riittävät, voidaan sivutien puoleinen korotus jättää pois
  • busseille soveltuu parhaiten 70 mm korotus ja 500 mm matkalla  sekä vähintään 10 m pituinen korotus

Suojatiemerkinnät

Suojatie merkitään saman levyisenä kuin siihen liittyvä väylä. Kohdissa, joissa on pieni kaarresäde, viivat voivat olla kaarevia. Saarekkeen ja sulkualueen kohdalla suojatietä ei merkitä.

Suojatien tiemerkintä tehdään vähintään 3 mm pintamassamerkinnällä. Suojatie osoitetaan valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella, joiden leveys ja väli on 500 mm.

Vinot suojatiet rajataan kahdella nupukivirivillä helpottamaan näkövammasiten turvallista liikkumista.

Kivetyt suojatiet

  • Keskustan kivetyillä kaduilla suojatiemerkinnät tehdään noppa- tai nupukivestä.
  • Käytetään joko vanhoja kiviä tai sahattua noppakiveä. Uusien noppakivien koko 90x90x90 mm, nupukivet 220x140x140 mm, yläpinta ristipäähakattu tai poltettu. Musta kivi: Korpi Black tai Huopanakosken musta dioriitti ‘Blacig Blac’ ja valkoinen kivi: Silver White.
  • Suojatie rajataan asfaltista kahdella mustalla nupukivirivillä
  • Kivet saumataan ensisijaisesti tehdasvalmisteisella saumausmassalla (esim. Rompox-V2).

Korotettut suojatiet

  • Korotusosan viisteet rakennetaan kantakaupungin noppakivestä, muualla luonnonkivestä. Saumaus ensisijaisesti tehdasvalmisteisella saumausmassalla (esim. Rompox-V2).
  • Korotettu ajorata päällystetään kuten muukin ajorata, jollei korotettua osaa haluta erikseen korostaa.

Pyörätien jatke

  • pyörätien jatke on aina erillään suojatiestä
  • pyörätie tulee aina laskea pyörätien jatkeissa ajoradan tasoon, lasku tehdään jalankulku- ja pyöräteillä ensisijaisesti ilman reunatukea tai muussa tapauksessa luiskareunatuen avulla
  • kaksisuuntaisen pyörätien risteävän tien ylitys tehdään korotettuna pyörätien jatkeena, jos autoliikenne on tällaisissa risteyksissä väistämisvelvollinen.

Merkintä

  • Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Pyörätien jatke merkitään kahdella 0,5 m leveällä katkoviivalla. Katkoviivan viiva ja väli ovat 0,5 m.
  • suojatien ja pyörätien jatkeen tiemerkinnän leveys on vähintään 3,5 m
  • kaksisuuntaisen pyörätien jatkeen vähimmäisleveys on 2,0 m, poikkeuksellisesti tilanpuutteen vuoksi vähintään 1,0 m

Odotusalueet ja keskisaarekkeet

Jalankulkijan odotusalueet ja keskisaarekkeet suunnitellaan riittävän kokoisiksi, jotta kadun ylittämistä on turvallista odottaa. Liikennevalo-ohjatun suojatien kohdalla jalankulkijan odotusalue ajoradan vieressä on yleensä vähintään 2,5 m leveä. Liikennevalottoman suojatien kohdalla odotusalue on vähintään 1,75 m. Odotusalueiden kokoon vaikuttaa myös, onko vieressä pyöräliikenteelle pyörätien jatke tai pyöräilijän ylityspaikka. Mitoituksessa huomioidaan, että tavarapyörä mahtuu odottamaan ylitystä. Tässä tapauksessa myös liikennevalottomien odotustilojen tulisi olla vähintään 2,5 m leveitä. Ajoradalla voi olla keskisaarekkeita, jotka jaksottavat jalankulkijan ja pyöräilijän tienylitystä. Keskisaarekkeen minimimitta on 2,5 m.

Liikennevalottomissa risteyksissä jalankulkijan odotusalueen tarve riippuu pääsuunnan ylitysmahdollisuuksista. Mitä vilkkaampi pääsuunta, sitä todennäköisempää on, että jalankulkija jää odottamaan vuoroaan ajoradan viereen. Jalankulun odotusalue merkitään ajoradan viereen silloin, kun pyörätien linjaus ei ole ajoradan vieressä.

Jalankulun odotusalue erotellaan selkeästi pyörätiestä. Pyörätie ja jalankulkijan odotusalue voivat olla samalla tasolla, mutta ne on eroteltu selkeästi eri materiaaleilla.

Varoitusalueet sekä ohjaavat raidat/reunakivet

Suojateille rakennetaan varoitusalueet ja suojatien paikan osoittava noppakiviraita (2 kiviriviä) Helsingin kaupungin tyyppipiirustusten Suojatie, Jalkakäytävä ja 1-suuntainen pyörätie, 30187/700, Jalkakäytävä ja 2-suuntainen pyörätie, Yhdistetty, 30187/701 ja Korotettu suojatie, 30187/702 mukaisesti.

Suojateille rakennetaan varoitusalueet ja suojatien paikan osoittava noppakiviraita (3 kiviriviä)

  • esteettömyyden erikoistason alueille
  • linja-autopysäkkien ja raitiotiepysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan aina esteettömyyden erikoistason mukaan
  • tarvittaessa esteettömyyden perustason alueille

Suojatielle rakennetaan jalkakäytävän kohdan osoittava noppakiviraita (3 kiviriviä) aina kun suojatie on 2-suuntaisen pyörätien  tai pyörätien jatkeen yhteydessä.

Varoitusalueiden materiaalit

  • valkoinen betonikivi 138x278x80 mm
  • valkoinen sahattu luonnonkivilaatta 145x295x80 mm, pinta ristipäähakattu. (Kauppanimi: Silver White. Virallinen nimi: Pedras Salgadas 4R. Portugalilainen graniittikivi.)
  • valkoinen huomiolaatta (kupolilaatta,) voidaan käyttää vain alueilla joilla on sulanapitojärjestelmä tai katos.
  • lähialueella ei käytetä väriltään tai pintakuvioinniltaan vastaavia päällysteitä väärinkäsitysten estämiseksi.

Suojatien paikan osoittavan noppakiviraidan  materiaali

  • noppakivi 90x90x90 mm, harmaa, lohkottu

 

 

 

 

 

1. Pääkatu

Tilantarve

Mitoitusajoneuvona käytetään moduuliajoneuvoa, jonka suurin sallittu pituus on 25,25 m ja leveys 2,6 m.

Ajorata

  • Ajokaistan leveys 3,5m…3,75 m
  • Ajokaistan rajautuessa molemmin puolin reunakiveen leveys 4,0…4,5 m.
  • Kääntymiskaistan leveys 3,0 m.
  • Päällyste AB 22, SMA 16

Jalkakäytävä

  • Jalankulkualueet 2,5 m
  • Jalankulun ja pyöräilyn risteäminen hoidetaan eritasojärjestelyin, valo-ohjauksella tai keskikorokkeellisella (min. 2,5m) suojatiellä.
  • Jalankulku erotetaan ajoradasta min. 3m:n istutettavalla erotuskaistalla tai 1m:n kivetetyllä kaistalla, jos pyöräilyalue ei sijaitse ajoradan ja jalankulun välissä.
  • Päällyste AB 22, SMA 8

Pyöräily 

Yksisuuntaiset pyörätiet: tiheässä kaupunkimaisessa katuverkossa käytetään enimmäkseen yksisuuntaisia pyöräliikenteen järjestelyjä. Ne ovat tilatehokkaita ja loogisia muille liikkujille. Monin paikoin käytettävissä oleva katutila ei riitä toimiviin kaksisuuntaisiin pyörätiejärjestelyihin esimerkiksi risteyksissä.

  • Pyörätie kolmitasoratkaisu:  Laadukkain pyöräliikenteen ratkaisu pääkadulla. Jalankulun ja pyöräliikenteen sekä pyöräliikenteen ja moottoriajoneuvoliikenteen välissä on reunakivellä toteutettu korkoero. Pyörätien leveys on 2,2–2,5 m. Baanan leveys 2,5 m.
  • Pyörätie jalkakäytävän tasossa:  Pyörätie erotellaan moottoriajoneuvojen käyttämästä ajoradasta rakenteellisesti reunakivellä. Pyörätien leveys on 1,5-2,2 m pyöräilymääristä riippuen. Baanan leveys 2,2 m.
  • Pyörätie ajoradalla, pyöräkaista: vain yksisuuntaisen pyöräliikenteen järjestely. Erotellaan muusta liikenteestä tiemerkinnöin tai ajoradan tasossa olevalla reunakivellä. Leveys pääreiteillä on 1,75 m. Käytön mukaan pyöräkaistan leveys voi olla 1,5–2,0 m. Baanan leveys on 2,0 m. Jos pysäköintiä vieressä, niin pysäköidyn auton ja pyöräkaistan väliin jäävä ovenavaustilan leveys 0,75 m.
  • Yleistä: Pyörätielle ei sijoiteta mitään fyysisiä esteitä. Valaisinpylväät, liikennemerkit ja liikennevalotolpat tulee sijoittaa erotuskaistalle joko pyörätien ja ajoradan tai pyörätien ja jalkakäytävän väliin.

Kaksisuuntaiset pyörätiet: kaksisuuntaiset pyörätiet soveltuvat paremmin esikaupunkialueelle. Kaksisuuntaisen liikenteen haasteena ovat risteyskohdat. Kattavat ja laadukkaat kaksisuuntaiset järjestelyt helpottavat pyöräilijän reitinvalintaa, mikäli kaksisuuntaiset järjestelyt ovat kadun kummallakin puolella.

  • Pyörätie kolmitasoratkaisu: ratkaisua käytetään etenkin vilkkaassa jalankulkuympäristössä. Kaksisuuntaisen pyörätien perusleveys pääreiteillä on 3,0–4,0 m pyöräliikenteen määrän mukaan. Baanan leveys on 4,0 m.
  • Pyörätie samassa jalkakäytävän tasossa: Pyöräliikenne ja jalankulun erottelu rakenteellisesti tai tiemerkinnöillä, kiviraidalla tai materiaalierolla tai näiden yhdistelmällä. Pyörätien leveys: pääreiteillä on 2,5–3,0 m pyöräliikenteen määrän mukaan. Baanan leveys 4,0 m.
    Muilla kuin pääreiteillä voi leveys perustellusti olla 2,25 m
  • Yleistä: Kaksisuuntaisen pyörätien ja ajoradan väliin tulee aina vähintään lumi- ja liikennemerkkitilana toimiva erotuskaista. Leveys on vähintään 1,0 m ja siitä ylöspäin tarvittavan lumitilan mukaan.

Keskikaista

  • Keskikaistan suositeltava leveys on 5,5 m, jolloin samalle katutilanosalle mahtuu kääntymiskaista ja suojatiekoroke.
  • Suojatiekorokkeen leveys ≥ 2,5 m.

Raitiovaunu, rata-alueen leveys suoralla (mitat koskevat nykytyyppisiä raitioteitä)

  • Raitiovaunu, rata-alueen leveys suoralla (mitat koskevat nykytyyppisiä raitioteitä)
  • 2-raiteinen eroteltu raitiotie keskellä katua 8,0 m
  • 2-raiteinen raitiovaunukaista keskellä katua 6,4 m
  • 1-raiteinen eroteltu raitiotie keskellä katua 5,0 m
  • 1-raiteinen raitiovaunukaista keskellä katua 3,4 m

Visuaaliset vaatimukset

Puuttuu

 

Ristiriidat:

Nykyisten ohjeiden kuvissa keskenään ristiriitoja tekstin kanssa ja keskenään

Katteet

Visuaaliset laatuvaatimukset

  • katekerroksen pinta muotoillaan niin, että se liittyy saumattomasti ympäröivään materiaaliin
  • katemateriaali ja kasvualusta eivät ole sekoittuneet

 

Tekniset laatuvaatimukset

 Orgaaniset katteet

  • laatuvaatimukset InfraRYLtaulukon 23120:T1 mukaista
  • katteena käytettävä puunkuori on korkeintaan 3 vuotta vanhaa
  • kuorikate on biologista katetta eli se hajoaa maastossa luonnollisesti

Peitettävä katepaperi tai –pahvi  (yhdistelmäkatteet)

  • tulee olla tarkoitukseen valmistettua ja hajoavaa
  • väri musta, ruskea tai harmaa
  • tulee läpäistä vettä, ilmaa ja ravinteita
  • kesto 5 vuotta vai …10?

Metsitystaimilla voidaan käyttää ns. taimitassuja, joissa maatuvaan materiaaliin on lisätty esilannoitusta; 10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

 Ei peitettävä kate paperi tai -pahvi

  • tulee olla tarkoitukseen valmistettua ja hajoavaa materiaalia
  • väri musta tai ruskea, tumma
  • Tulee läpäistä vettä, ilmaa ja ravinteita
  • Tulee kestää UV-säteilyä vähintään 2-3 vuotta

 Katepaperi tai -pahvi levitetään alueelle ennen taimien istutusta. Mahdollinen katekerros levitetään istuttamisen jälkeen.

 

Pensaat (vanha)

Käyttö

  • pensaita käytetään puistoissa ja katualueilla.
  • suositaan kerroksellisia istutuksia.
  • pensaiden juuristoalueilla suositaan myös peittoperennoja.
  • yhden lajin massaistutuksia vältetään.
  • käytetään myös suurina istutettavia yksittäispensaita.

Kasvillisuuden valinta

  • Suomen luonnonvaraiset lajit kotimaisina alkuperinä.
  • havupensaiden osuutta lisätään ja monipuolistetaan.
  • käytetään kotimaisten havujen erikoismuotoja.
  • pensasruusuja käytetään monipuolisesti, omajuurisina
  • harvinaisia helsinkiläisiä pensaita vaalitaan.
  • käytetään pihasyreenistä myös Helsingistä lisäyksen otettuja lajikkeita.
  • herkkukasveja istuetaan pienialaisesti ja tietoisena niiden vaativuudesta.

Suositaan

  • Helsingin tunnuslajeja
  • FinE-lajikkeita

Ei istuteta

  • haitallisia vieraslajeja
  • myrkyllisiä pensaita leikkipaikoille
  • kaupunkioloissa huonosti menestyviä, hauraita, nopeasti ränsistyviä, hidaskasvuisia tai talvenkestävyydeltään heikkoja kasveja
  • joissain paikoissa ei myöskään piikkisiä kasveja

Suunnittelmassa määriteltävä

  • taimityypit ja -koot sekä istutustiheys
  • kastelujärjestelmien tarve
  • kasvualustan laatu, paksuus ja pinnan muotoilu
  • katteet (käytetään vain maatuvia katteita)
  • rajaukset
  • suoja-aidat (väliaikaiset ja pysyvät) ja kanisuojaukset

Mitoitus

  • ohjeessa Katutilan mitoitus, luku  3.10 Katupuut ja katuvihreä sekä liite 2, mitoitustaulukko
  • ohjeessa Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperiaatteet.
  • istutustiheydet Helsingin kaupunkikasvioppaassa
  • otetaan huomioon koneiden tarvitsemat työleveydet ja lumitila

Perennat (vanha)

Käyttö

  • Kaupunkikasviopas täydentymässä perennojen osalta ja dynaamisille perennayhdyskunnille on tulossa oma kortti.
  • Perennoja voidaan erikoistapauksissa käyttää myös katualueilla. Matalien perennojen joukossa on näkemäalueille sopivia helppohoitoisia lajeja.
  • Ns. kivikkoryhmiä vain poikkeuksellisesti.
  • Perennaistutukset sopivat myös puistopuiden ja yksittäispensaiden alle tai muodostamaan avointa tilaa nurmikon sijaan.

Kasvillisuuden valinta

  • tukevavartisia
  • leviävät vain niukasti siemenestä
  • lehdistöltään terveitä ja peittäviä
  • pitkäikäisiä, eivät tarvitse säännöllistä jakamista
  • kilpailukykyisiä
  • TULOSSA OMA KORTTI: Dynaamiset istutukset muodostetaan monilajisista kerroksellisista istutuskuvioista.
    • rakenteellinen kerros korkeista lajeista
    • sesonkiteemakerros keskikorkeista, eri tahtiin kehittyvistä lajeista
    • maanpeittokerros matalista varjostusta sietävistä lajeista
    • täyttökerros aukkopaikkoihin levittäytyvistä lajeista.

Suositaan

  • sekä kukkivia perennoja että heiniä
  • historiallisissa kohteissa aikakauden kasvilajistoa, kasvikantoja ja sommitelmia
  • kasvuvoimaltaan ja kilpailukyvyltään tasaväkisiä kasveja istutusryhmässä
  • perhoslajeja
  • sipulikukkia täydentämään istutuksia

Ei istuteta

  • haitallisia vieraskasveja
  • myrkyllisiä perennoja leikkipaikoille
  • alle 20 cm korkuisia perennoja

Suunnitelmassa määritettävä

  • laji ja lajike, lisäyslähde tai kanta
  • taimikoko ja -tyyppi
  • istutustiheys (tavoitteena peittävyys kahdessa vuodessa)
  • istutustapa (esim. istutuksen ja kylvön yhdistelmä)
  • mahdollinen perennamattojen käyttö
  • tarvitaanko kastelujärjestelmä
  • kasvualustan laatu ja määrä
  • mahdollinen kate (ei katekankaita)
  • ryhmän rajaus, suoja-aidan tarve, korotetun kasvualustan tarve
  • tuennan ja hoitokäytävien tarve
  • dynaamiselle istutukselle yksilöidyt hoito-ohjeet

Mitoitus

  • Istutustiheyksiä esitetään Kaupunkikasvioppaassa.
  • Dynaamisessa istutuksessa istutustiheys on tavanomaista suurempi.

 

Niittyjen kasvit (vanha)

VIHERALUEIDEN NIITYT

Viheralueiden niittyjä hoidetaan suunnitelmassa määriteltävällä tavalla

  • hoitotapa A, niitetään kaksi kertaa kesässä, niittojäte kerätään pois
  • hoitotapa B, niitetään kerran kesässä, niittojäte korjataan pois
  • hoitotapa C, niitetään kaksi kertaa kesässä, niittojäte jätetään paikalle
  • hoitotapa D, niitetään kerran kesässä, niittojäte jätetään paikalle
  • hoitotapa E, käsityövaltainen hoito
  • hoitotapa F, umpeenkasvun estäminen vesomalla

Käyttöniitty – hoitoluokka B2

Käyttö

  • virkistäytymiseen tai ulkoiluun tarkoitettuja
  • puistojen nurmikoita voidaan muuttaa käyttöniityiksi
  • entisiä peltoja pidetään avoimina niittämällä
  • pintamaiden kierrätyskohteissa

Kasvillisuuden valinta

  • perustuu olevan kasvillisuuden hoitoon
  • tavoitteena monimuotoinen lajisto

Suositaan

–

Ei istuteta tai kylvetä

  • lupiinia (Lupinus polyphyllus)
  • muita haitallisia vieraskasveja

Mitoitus

–

Suunnitelmassa määritettävä

  • hoitotapa, esim. A, B, C tai D

Maisemaniitty ja laidunalue – hoitoluokka B3

Käyttö

  • ei paljon käytöstä johtuvaa kulutusta
  • maisemallisesti, kaupunkikuvallisesti ja luonnonsuojelullisesti tärkeissä kohteissa
  • merenrantaniityillä, joenvarsien tulvaniityillä ja kallioniityillä
  • vanhan maaseudun perinnemaisemissa: laidunkedoilla ja -niityillä, pihakedoilla
  • tulvaniityllä luonnonmukaisissa hulevesiaiheissa
  • kartanoiden ja huviloiden pihaniityillä

Kasvillisuuden valinta

  • perustuu olevan kasvillisuuden hoitoon
  • tavoitteena monipuolinen keto- ja niittylajisto
  • maaperä- ja kosteusolojen perusteella
  • haitallisia vieralajeja ja ei-toivottuja kasveja torjutaan varhaistetuin niitoin
  • maaperän siemenpankkia hyödyntäen

Suositaan

  • luonnonvaraisia ruohoja ja heiniä
  • uusniityt perustetaan pääosin luonnokasveja ja alkuperältään kotimaista siemen- ja taimimateriaalia käyttäen

Ei istuteta tai kylvetä

  • haitallisia vieraslajeja
  • vieraslajeja torjutaan niittämällä.
  • vierasta alkuperää olevia kasveja luonnon- tai perinneniityille

Mitoitus

  • koneellisen tai käsityövaltaisen hoidon mukaisesti

Suunnitelmassa määritettävä

  • hoitotapa, esim C, D tai E
  • niiton suoritusajankohta, niittojärjestys ja -tapa
  • suosittavat ja torjuttavat kasvit

Avoin alue ja näkymä – Hoitoluokka B4

Käyttö

  • liikenneväylien varrella maisemaniityissä ja avoimissa maisematiloissa kuten voimajohtojen alla

Kasvillisuuden valinta

  • näkymät säilyttäen

Suositaan

–

Ei istuteta tai kylvetä

–

Mitoitus

–

Suunnitelmassa määritettävä

  • hoitotapa, esim. D tai F

Arvoniitty – hoitoluokka B5

Käyttö

  • lajistoltaan arvokkaita
  • sijainniltaan ja/tai kulttuurimaisemaltaan arvokkaita
  • kartanoiden ja huviloiden pihaniityt
  • perinnemaisemakohteet
  • ensimmäisen maailmansodan maalinnoituksen kalliokedot

Kasvillisuuden valinta

  • perustuu olevan kasvillisuuden hoitoon
  • tavoitteena rikas ja monipuolinen keto- ja niittylajisto
  • kasvillisuusinventointien perusteella
  • erityisesti uhanalaiset ja harvinaiset lajit suojaten ja säilyttäen
  • erillisen suunnitelman perusteella

Suositaan

–

Ei istuteta tai kylvetä

  • ei istuteta tai kylvetä mitään

Mitoitus

–

Suunnitelmassa määritettävä

  • hoito perustuu kohdekohtaiseen hoitosuunnitelmaan

KATUALUEIDEN NIITYT

Piennarniitty – hoitoluokka KB3

Käyttö

  • katualueille, jossa halutaan luonnonmukaista ilmettä ja/tai säästöä hoitokustannuksissa

Kasvillisuuden valinta

  • voidaan perustaa InfraRYL:in maisemanurmi M1 tai M2 mukaisesti
  • hoidon avulla estetään ongelmakasveja, kuten pujoa, jättiputkea, lupiinia ja pelto-ohdaketta kasvamasta
  • estetään näkymien peittyminen

Suositaan

–

Ei istuteta tai kylvetä

  • lupiinia (Lupinus polyphyllus)
  • muita haitallisia vieraskasveja

Mitoitus

–

Suunnitelmassa määritettävä

–

Raivausniitty – hoitoluokka KB4

Käyttö

–

Kasvillisuuden valinta

  • raivaamalla estetään umpeenkasvu ja säilytetään näkymät
  • ylläpidetään luontaista kasvillisuutta
  • näkemäalueet pidetään hoidettuina

Suositaan

–

Ei istuteta tai kylvetä

  • lupiinia (Lupinus polyphyllus)
  • muita haitallisia vieraskasveja

Mitoitus

–

Suunnitelmassa määritettävä

–

Arvopiennarniitty – hoitoluokka KB5

Käyttö

  • pientareella kasvaa arvokkaaksi luokiteltuja luonnokasveja
  • kohde on merkittävä lajin leviämisen, kulttuuriperinteen tai maiseman tai luonnon monimuotoisuuden kannalta

Kasvillisuuden valinta

  • luontainen kasvillisuus
  • tavoitteena arvokkan biotoopin menestymisen turvaaminen

Suositaan

–

Ei istuteta tai kylvetä

  • ei istuteta tai kylvetä mitään

Mitoitus

–

Suunnitelmassa määritettävä

  • kohdekohtainen hoito-ohje

3. Paikallinen kokoojakatu

Tilantarve

Mitoitusajoneuvona on käytetty telibussia jonka maksimipituus on 15,0 m, jos kadulla on joukkoliikennettä. Muuten kuorma-autoa, jonka maksimipituus on 8 m ja leveys 2,6 m.

Ajorata

  • Ajokaista 3,0 m…3,5 m
  • Joukkoliikennekadut kaistaleveys 3,5 m, ajoradan leveysvaatimus ≥ 6,7 m
  • Pituuskaltevuus ≤ 8 % (7 % jos kadulla on joukkoliikennettä), katuliittymässä ≤3 %. Esteettömyyden erikoistason alueilla ≤5 %.
  • Liittymät rakennetaan avoimiksi, liittyvässä suunnassa korotettuina, kokonaan korotettuina tai pieninä kiertoliittyminä.
  • Päällyste AB 22, SMA 16

Pyöräily

  • Pyöräily pyritään sijoittamaan pyöräkaistoille, leveys on 1,5-1,75 m.
  • Pyöräkaista on ajoradan tasossa oleva, ajoradasta pyöräilylle varattu kaista. Pyöräkaistat ovat yksisuuntaisia, joten tilaa on varattava kadun molemmista reunoista.
  • Vähäliikenteisillä kaduilla pyöräily voidaan järjestää myös sekaliikenteenä. Sekaliikenne on liikenneratkaisu, jossa pyöräliikenne jakaa ajoradan muun ajoneuvoliikenteen kanssa tai jalankulkijat ja pyöräilijät jakavat yhteisen kevyen liikenteen väylän. Luokitellaan yksisuuntaiseksi pyöräliikennejärjestelyksi, jossa pyöräilijän paikka on kadun/ajoradan oikeassa reunassa samaan tapaan kuin yksisuuntaisilla pyöräteillä ja pyöräkaistoilla. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille yhteisiä kevyen liikenteen väyliä on kahdenlaisia: rinnakkaiset pyörätiet ja jalkakäytävät sekä yhdistetyt pyörätiet ja jalkakäytävät.

 

Pysäköinti 

  • Kadunvarsipysäköintiä on mahdollista ajoradan reunassa kadun suuntaisesti.
  • Kadunvarsipysäköintipaikan leveys 2,0 m.
  • Ovenavaustila pysäköinnin ja pyöräkaistan välillä 0,75 m.
  • Pitkittäispysäköintiin varattava tila, 6 m /auto
  • Pysäköinti on suositeltavaa rajata materiaalierolla tai tiemerkinnällä.

 

Erotus- ja keskikaista sekä keskikoroke

  • Erotus- ja keskikaistoja voidaan hyödyntää lumitilana, liikennemerkkien, valaisimien sekä istutuksien sijoituspaikkana.
  • Erotuskaista 0,5 m, jalankulun tai pyöräilyn ja katutilan reunan välillä (reunakaista?)
  • Erotuskaista 1,0 m, ajoradan ja katutilan reunan välillä
  • Erotuskaista > 1,0 m jos kaistalla liikennemerkkejä, valaisimia tai muita varusteita.
  • Keskikaista > 3 m, jos kaistalla katupuita tai pensaita
  • Erotuskaista > 2,25 m, jos kaistalla pensaita
  • Keskisaareke > 2,5 m, suojateiden kohdalla (riittävästi tilaa pyöräilijöille ja lastenvaunuille).
  • Lumitilaa tulee löytyä katupoikkileikkauksen osista yhteensä 1 metrin lumitila 3,5 metrin ajorataa kohden ja muutoin 0,5 metrin lumitila 1,5 metriä kohden

Visuaaliset vaatimukset

Puuttuu

2. Alueellinen kokoojakatu

Tilantarve

Mitoitusajoneuvona käytetään puoliperävaunullista kuorma-autoa, jonka maksimipituus on 16,5 m. Ajoneuvon leveys 2,6 m.

Ajorata

  • Ajokaista 3,25…3,5 m
  • Ajokaista 4,0…4,5 m Jos kaista rajautuu molemmin puolin reunakiveen
  • Kääntymiskaista 3,0 m
  • Päällyste AB 22, SMA 16
  • Bussipysäkki tilantarve 3,0 m

Jalkakäytävä

  • Jalankulkualueen leveys on vähintään 2,0 m, normaalileveys on 2,5 m. Mitoitus määräytyy toiminnallisen tarpeen mukaan. Pyörätien yhteydessä jalankulkualueen leveydeksi riittää perustilanteessa 2,0 m, mutta esteettömän alueen mitan tulee olla vähintään 2,5 m, jolloin kunnossapito on mahdollista koneellisesti.
  • Jalankulun ja pyöräilyn risteäminen ajoradan kanssa hoidetaan eritasojärjestelyin, valo-ohjauksella tai keskikorokkeellisella (min. 2,5 m) suojatiellä.
  • Jalankulku erotetaan pääsääntöisesti ajoradasta vähintään 3 m:n istutettavalla erotuskaistalla tai 1 m:n kivetyllä kaistalla, jos pyöräilyalue ei sijaitse ajoradan ja jalankulun välissä. Jalankulku erotetaan vähintään reunakivellä ajoradasta, jolloin jalkakäytävä on eri tasossa kuin moottoriajoneuvot.
  • Jalkakäytävät (min. 2,5 m) tai jalankulkualueet (min. 2,0 m) sijoitetaan molemmin puolin katua (jos maankäyttöä molemmin puolin).
  • Päällyste AB 8

Pyöräily

Pyöräliikenteen ratkaisuna voidaan käyttää joko erillistä pyörätietä tai pyöräkaistaa. Pyörätie voi olla samassa tai eri tasossa jalankulkun kanssa. Pyörätien tyyppi (yksi- vai kaksisuuntainen) riippuu kokoojakadun sijainnista. Pyöräkaista on yksisuuntainen ja samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Katso tarkemmat mitoitukset Pääkadun tyyppiratkaisusta.

Lisäksi kokoojakaduilla (40 km/h) voidaan pyöräliikenne osoittaa ajoneuvoliikenteen sekaan.

Sekaliikenne

  • Sekaliikennejärjestely on pyöräliikenteen perusratkaisu.
  • Sekaliikenne tarkoittaa katua, jossa pyöräliikenteelle ei ole varattu erillistä osaa kadun poikkileikkauksesta.
  • Soveltuu erityisen hyvin yksisuuntaisten pyöräliikenteen järjestelyjen kanssa.
  • Autoliikenne tulee olla sopeutettu pyöräliikenteen tarpeisiin (matala ajonopeus, hidasteet tms.)

 

 

Raitiovaunu, rata-alueen leveys suoralla (mitat koskevat nykytyyppisiä raitioteitä)

  • 2-raiteinen eroteltu raitiotie keskellä katua 8,0 m
  • 2-raiteinen raitiovaunukaista keskellä katua 6,4 m
  • 1-raiteinen eroteltu raitiotie keskellä katua 5,0 m
  • 1-raiteinen raitiovaunukaista keskellä katua 3,4 m

Visuaaliset vaatimukset

Puuttuu

 

Asfalttipäällysteet

Asfalttityypit

Asfalttityyppi valitaan käyttökohteen eli katuluokan mukaan. viittaus lähteeseen: Katutilan mitoitusohje.

  • asfalttibetoni AB
  • kivimastiksiasfaltti SMA
  • avoin asfalttibetoni AAB
  • pehmeä asfalttibetoni PAB
  • kantavan kerroksen asfaltti ABK

 Visuaaliset laatuvaatimukset

Asfalttimassan reunat tulee muotoilla suoriksi, pinnoitteen reunan mutkaisuutta ei hyväksytä. Liittyminen suoraviivaiseen päällystereunaan tulee olla luonteva siten, että päällysteet liittyvät toisiinsa saumattomasti.

Pyöräteiden baanaverkostossa käytetään punaruskeaa asfalttia. Sävy valmistetaan punaisesta kiviaineksesta sekä lisäämällä bitumiin 5% hematiittiä.

Tekniset laatuvaatimukset

Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL 21410 mukaiset seuraavin tarkennuksin. Suurin sallittu epätasaisuus pituus- ja poikkisuunnassa 3 metrin oikolaudalla mitattuna kaduilla on 4 mm. Asfalttimassan raaka-aineiden (kiviaines, sideaine) ja päällysteen toiminnallisten ominaisuuksien (kulumiskestävyys, deformaatiokestävyys, vedenkestävyys, pakkasenkestävyys, tiivistettävyys, sideainepitoisuus ja rakeisuus) tulee täyttää Asfalttinormien 2011 vaatimukset. Laatuvaatimuksina esitetyistä raaka-aineen ominaisuuksista toimitetaan tilaajalle joko käytetyn materiaalierän CE-merkintä tai tuoteseloste ja vaadittaessa testaustulokset.

Kulutuskerroksen, sidekerroksen (ABS) ja kantavan kerroksen (ABK) asfalttibetonin (AB), kivimastiksiasfaltin (SMA), avoimen asfaltin (AA), pehmeän asfalttibetonin (PAB) ja valuasfaltin (VA) raaka-aineiden ja massojen vaatimukset ovat julkaisun Asfalttinormit mukaiset. ABS ja ABK massat kuuluvat standardiin SFS-EN 13108-1. Lisäksi käytössä on rakenteeltaan erityisen tiiviitä ympäristöä suojaavia asfaltteja (ABT). ABT –massoilla ei ole standardia. Myöskään tuotenimillä myytäville massoille ei ole tuotestandardeja, eikä niitä voida CE –merkitä.

Värilliset asfalttipäällysteet tulee olla tehty lisäämällä asfalttimassaan väripigmenttiä asfaltin sekoitusvaiheessa.

 Kierrätys

Asfalttipäällyste on 100-prosenttisesti kierrätettävä materiaali. Kaivuutöistä saatava pala-asfaltti kerätään talteen ja murskataan asfaltin raaka-aineeksi. Päällysteiden jyrsintätöistä saatava jyrsinrouhe kerätään myös talteen ja rouhe on sellaisenaan valmis raaka-aine asfalttipäällysteitä varten.