Hakusana: varoitusalue

Portaat

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi.

Porrastyypin valinta

Porrastyyppi valitaan Helsingin kaupungin ohjeen Ulkoporrasohje mukaisesti. Portaan valinnassa tulee huomioida neljä keskeistä kriteeriä.

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit

Kaupunkikuvalliset valintakriteerit vaikuttavat pääasiassa portaan ulkonäköön, mikä rajoittaa kussakin tilanteessa valittavissa olevien vaihtoehtojen määrää.

  • Aluetyyppi
  • Arvokkaat kulttuuriympäristöt
  • Helsinki-ilmeen muodostajat
  • Kaupunkikuvallinen kestävyys

Toiminnalliset valintakriteerit

Toiminnalliset valintakriteerit määrittävät sen, millaisen palvelulupauksen portaan tulee täyttää. Tämä puolestaan vaikuttaa erityisesti päätökseen siitä, tuleeko porras lämmittää.

  • Portaan kunnossapitoluokka
  • Arvioitu käyttäjämäärä
  • Korvaavat reitit
  • Tärkeät palvelut
  • Perinteisen talvikunnossapidon toimivuus
  • Käyttäjäryhmien huomiointi
  • Toiminnallinen kestävyys

Ekologiset valintakriteerit

Porrastyypin valinnassa on syytä ottaa huomioon myös ekologinen kestävyys, johon vaikuttavat sekä portaan rakennusaikaiset päästöt, että käytön aikainen ympäristökuormitus.

  • Rakennusaikaiset päästöt
  • Päästöt elinkaaren aikana
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus päästöihin
  • Lämmityksen energiankulutus
  • Lämmityksen energiamuoto
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Kierrätettävyys
  • Pienilmaston vaikutus
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Taloudelliset valintakriteerit

Porras aiheuttaa merkittäviä kustannuksia sekä rakennusvaiheessa, että käyttöikänsä aikana kunnossapidon ja huollon kautta.

  • Rakennuskustannukset
  • Vaihtoehtoisten materiaalien vaikutus kustannuksiin
  • Lämmityksen energiankulutus ja sen osuus kokonaiskustannuksista
  • Huollon ja kunnossapidon tarve
  • Arvioitu elinkaaren pituus

Lämmitetty vai ei

Portaiden lämmitys tuottaa kustannuksia ja päästöjä, siksi se on suositeltavaa vain reiteillä, jotka on muutenkin talvihoidettu ja joiden käytettävyys halutaan taata myös talvikaudella.

Lämmitettyä porrasta voidaan harkita yhtenä vaihtoehtona, kun kaikki seuraavat kriteerit täyttyvät:

  • porras sijoittuu A-hoitoluokan (kartta- palvelussa kunnossapitoluokka) alueelle
  • Siihen liittyvä jalankulkualue on talvikunnossapidetty
  • Portaan arvioidut käyttäjämäärät ovat suuria, yli 1500 päivässä
  • Sijainti on pääasiallisella saapumisreitillä, joka johtaa tärkeän palvelun ääreen (etäisyys palvelusta korkeintaan 100 m)
  • Vieressä ei ole muita lämmitettyjä portaita tai muuta talvihoidettua korvaavaa reittiä

Ennen kuin lämmitetty porras valitaan, on harkittava myös muiden vaihtoehtojen soveltuvuutta. Lämmitetty porras on aina kallis investointi sekä rakentamisen että ylläpidon kannalta.

Teräsrunkoinen porras ritiläaskelmalla on ominaisuuksiltaan monella tapaa edullinen. Sillä saavutetaan lämmitetyn portaan tavoin suhteellisen luotettava ja huoltovapaa kuljettavuus myös talvikaudella ilman lämmityksen aiheuttamia kustannuksia ja päästöjä. Porras on myös mahdollista siirtää uuteen paikkaan, jolloin se saattaa jossain tapauksessa säästää kokonaan uuden portaan rakennuskustannukset ja -päästöt. Paikoissa, joihin halutaan lämmitetyn portaan käyttövarmuutta, ja joihin teräsritiläporras sopii kaupunkikuvallisesti, on teräsporras ritiläaskelmalla suositeltava vaihtoehto.

Yleisiä ohjeita portaiden käytöstä

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759.

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Porrastyypit

Eri porrastyypit on esitelty Ulkoporrasohjeessa. Ohjeessa esitellään seuraavat porrastyypit:

Lämmittämättömät porrastyypit:

  • Maastoportaat PAR-LE
  • Puuportaat PP-LE
  • Teräsportaat ritiläaskelmalla PT-LE
  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LE
  • Betoniportaat, ei luonnonkiviverhoilua PB-LE
  • Betoniportaat luonnonkivilaatta-askelmalla PL-LE
  • Massiivikiviportaat betonirungolla PM-LE
  • Paasikivistä ladotut portaat PMR-LE

Lämmitetyt porrastyypit:

  • Teräsportaat elementtiaskelmalla PTE-LS
  • Betoniportaat elementtiaskelmalla PBE-LS
  • Luonnonkivilaatta askelma + sähkölämmitys PL-LS
  • Luonnonkivilaatta-askelma + nestekiertolämmitys PM-LS
  • Massiivikiviaskelma + nestekiertolämmitys PM-LN

Pysäkit

Linja-autopysäkki

Periaateratkaisu ja mitoitus

  • Suurin suositeltava etäisyys pysäkille on 600 m.
  • Pysäkit sijoitetaan pääkaduilla aina ja alueellisilla kokoojakaduilla yleensä syvennyksiin, paikallisilla kokoojakaduilla pysäkit ovat ajoratapysäkkejä.
  • Matalalattiabussille ihanteellinen laiturikorkeus on 160 mm, käytännössä käytetään 120 mm
  • Pysäkkilaiturin korkeus on raitiovaunupysäkillä normaalisti 270 mm. Jos bussit ja raitiovaunut käyttävät samaa laituria, kompromissikorkeus on 230 mm.
  • Pysäkillä kiinteistä esteistä vapaan tilan tulee olla vähintään 2,25 metriä ajoradan reunasta, joka on myös kunnossapidon kannalta riittävä mitta.
  • Esteettömän bussipysäkin edellytyksenä on, että kulkuväylän leveys katoksen ympärillä on vähintään pyörätuolin vaatima 900 mm. Suositeltava minimileveys on 1500 mm, joka on riittävä myös avustajan ja opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle.
  • Sähköpyörätuolia varten tarvittava kääntöympyrä on halkaisijaltaan 2500 mm, pyörätuolin vaatima kääntöympyrä on 1500 mm.
  • Ajoratapysäkit sijoitetaan vähintään 5 metrin etäisyydelle suojatiestä ja riittävän etäälle kadunvarsiautopaikoista.
  • Tyyppipiirustus 30187/703, Linja-autopysäkit.

Pysäkkien varusteet ja sijoittelu

  • Esteettömän bussipysäkin vapaan kulkuväylän leveys katoksen ympärillä vähintään pyörätuolin vaatima 900 mm, suositeltava minimileveys on 1500 mm, joka on riittävä myös avustajan ja opaskoiran kanssa liikkuvalle henkilölle.
  • Sähköpyörätuolia varten tarvittava kääntöympyrä on halkaisijaltaan 2500 mm, pyörätuolin vaatima kääntöympyrä on 1500 mm.
  • Koneellisen kunnossapidon vuoksi pysäkillä kiinteistä esteistä vapaan tilan tulee olla vähintään 2,25 metriä ajoradan reunasta.
  • Sadekatoksien on oltava vähintään 1500 mm syviä, ja ne on valaistava hyvin. Katoksellisen odotustilan tulisi olla vähintään 3 m leveä
  • Pysäkkialueet tulee varustaa sadekatoksella, opasteilla, kahdella korkeudella olevilla istuimilla ja roska-astialla.
    • Sadekatoksien on oltava vähintään 1500 mm syviä ja ne on valaistava hyvin
    • Katoksellisen odotustilan tulisi olla vähintään 3 m leveä
  • Pysäkkikaiteet
    • Pysäkkikaiteen tarve harkitaan tapauskohtaisesti
    • Periaatekuva pysäkkisyvennyksestä kaiteella (erotettu jk ja pp) sekä pysäkkikaiteen sijoitus tyyppipiirustuksessa 30187/703, Linja-autopysäkit.

Kiveykset, varoitusalueet ja niihin liittyvät ohjaavat raidat

  • Pysäkkialueella on suositeltavaa käyttää eri pintamateriaalia ja väriä kuin jalkakäytävällä ja pyörätiellä.
  • Pysäkkialueen pinnoite mustaa betonikiveä, ladonta poikkisuuntaan reunakiveä vasten.
  • Kulkupinnan tulee olla kova ja luistamaton, poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm, ja laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm.
  • Pysäkkikorokkeen reunassa reunatuen vieressä tulee olla n. 300 mm:n levyinen varoitusalue, valkoinen betonikivi 138 x 138 x 80 mm, 2 kiviriviä.
  • Linja-auton etuoven kohdalle johdetaan noppakiviraita, 3 kiviriviä (ohjaava raita).
  • Pysäkkialueen liittyessä nurmialueeseen käytetään kiveyksen reunassa betonista reunalistaa (80 x 250 mm).

Linja-autopysäkkien päätyypit ja erilaiset periaateratkaisut

  1. Pysäkkisyvennys
  • Erotettu jk ja pp,
  • Pysäkkisyvennys kaiteella,
  • Pysäkkisyvennys jk:n takana (asf),
  • Pysäkkisyvennys jk:n takana (betonikivi)
  • Ajoratapysäkki
    • Ajoratapysäkki (erotettu jk ja pp),
  • Ajoratapysäkki (erotettu jk ja pp), pysäköintikaista,
  • Ajoratapysäkki (jk)
  • Hidastepysäkki

Raitiotiepysäkki

Periaateratkaisu ja mitoitus

  • Pysäkkien suurin suositeltava etäisyys 500 m
  • Raitiovaunujen tilantarve linjaosuudella 6,4 m
  • Pysäkkilaiturin korkeus raitiovaunupysäkillä normaalisti 270 mm, ja jos bussit ja raitiovaunut käyttävät samaa laituria, korkeus on 230 mm.
  • Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisun mukaan.
  • Raitiotiepysäkin tyyppipiirustukset 30187/706, 30187/707 ja 30187/708

Raitiotiepysäkki ajoradalla

  • Yksiajorataisella kaksisuuntaisella kadulla raitiovaunukiskot sijoitetaan ajoradan keskelle.
  • Kaksikaistaisella kadulla ajorataa kavennetaan pysäkin kohdalla siten, että odotustilalta noustaan suoraan raitiovaunuun. Nelikaistaisilla yksiajorataisilla kaduilla kiskot ovat usein ajokaistoilla. Kiskojen sijoittaminen ajoradan keskelle edellyttää pysäkkisaarekkeiden rakentamista. Pysäkkisaarekkeen tulee olla vähintään 2,2 m leveä (ilman katosta?). Pysäkki aiheuttaa saarekkeiden vuoksi katutilan jaossa muutoksen, eli pysäkille on löydettävä lisätilaa noin 4,5 m.

Raitiotiepysäkki ajoradan reunassa

  • Nelikaistaisilla kaduilla raitiovaunukiskot sijoitetaan joko ajoradan keskelle tai ajoradan reunaan. Kun kiskot sijoitetaan ajoradan reunaan, pysäkkijärjestelyt eivät edellytä suuria järjestelyjä katutilassa.

Pysäkkien varusteet/sijoittelu

  • Pysäkkialueet tulee varustaa sadekatoksella, opasteilla, kahdella korkeudella olevilla istuimilla ja roska-astialla.
  • Vilkkaimmat raitiovaunupysäkit varustetaan Helmi-pysäkkinäytöillä (Helsingin liikennevaloetuus- ja matkustajainformaatiojärjestelmä).
  • Pysäkin takaosaan asennetaan viistereunatuki V 300 x 500 mm, johon kiinnitetään suojakaide.
  • Tyyppipiirustukset 30187/706 ja 30187/707

Pinnoitteet

  • Pysäkkialueella on suositeltavaa käyttää eri pintamateriaalia ja väriä kuin jalkakäytävällä ja pyörätiellä.
  • Kulkupinnan tulee olla kova ja luistamaton.
  • Poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm ja laattojen saumat enintään 5 mm leveitä.
  • Pysäkkialueilla saa olla sivukaltevuutta enintään 2 % ja pituuskaltevuutta enintään 3 %.
  • Jos odotusalue on jouduttu rakentamaan jalkakäytävää ylemmäksi, tulee korotuksen kohtaan sijoittaa kaide.

Kiveykset, varoitusalueet ja niihin liittyvät ohjaavat raidat

  • Pysäkkialueen pinnoite mustaa betonikiveä 138 x 138 x 80 mm , ladonta poikkisuuntaan reunakiveä vasten. Kiveys sidotaan juoksukivellä.
  • Katosalue pinnoitetaan harmaalla betonikivellä. Se toteutetaan yhtenäisenä alueena kattamaan  kaikki palvelualueella olevat katokset, roska-astiat sekä sekä mahdollinen lippuautomaatin alue.
  • Palvelualueen oven paikan osoittava noppakiviraita, 3 x (90 x 90 x 90 mm), harmaa
  • Varoittava raita (kontrastiraita) pysäkin puolella, reunakiven vieressä.
    • Palvelualueen kohdalla kaksi valkoista betonikiviriviä, 2 x (138 x 138 x 80 mm).
    • Muualla pysäkin puolelle yksi valkoinen betonikivirivi.
  • Valkoisen varoitusalueen kohdalla suorareunatuki S 300 x 500 mm

Pysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan esteettömyyden erikoistason ratkaisun mukaan.

Suojatiet

Yleistä

Suojatieratkaisu riippuu autoliikenteen nopeusrajoituksesta, liikennemäärästä, liikenneympäristöstä sekä alueen ympärillä olevista toiminnoista.

Suojatien tulee olla kohtisuorassa reunakiveen nähden. Kaarelta lähteville suojateille on suositeltavaa rakentaa varoitusalueet ja suojatien suunnan osoittavat ohjaavat raidat.

Suojatien vähimmäisleveys on 2,5 m, kun tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai vähemmän ja 4,0 m kun tien nopeusrajoitus ylittää 50 km/h.

Suojateissä tulee olla luiskattu (LR) osuus sijoitettuna liittymän puolelle helpottaamaan pyörätuolilla tmv. liikkumista. Jos tilanpuutteen vuoksi suojatien leveys on alle 4 m käytetään koko levyydeltä luiskattua reunatukea. Jalkakäytävän pinta saa kohota suojatien kohdalla ajoradan reunasta 150 mm matkalla 40 mm pyörätuolilla liikkumisen mahdollistamiseksi ja lumen aurauksen helpottamiseksi.

Suojatie voidaan toteuttaa korotettuna:

  • 30 / 40 km/h nopeusrajoitusalueilla
  • valo-ohjaamattomassa risteyksessä, jossa on yli 7 metrin yhtenäinen ylitysmatka, suojatie toteutetaan ajoradan kavennuksella tai rakennetaan keskisaareke
  • 50 km/h nopeusrajoitusalueilla ajoradan kavennuksella, keskisaarekkeellisena tai valo-ohjattuna
  • 60 km/h nopeusrajoitusalueella vain valo-ohjattuna (liikennevalot)
  • korotus on yleensä suojatien molemmilla sivuilla- Jos korotettuna päätiehen liittyvä sivutie on lyhyt tonttikatu tmv. ja näkemät ovat riittävät, voidaan sivutien puoleinen korotus jättää pois
  • busseille soveltuu parhaiten 70 mm korotus ja 500 mm matkalla  sekä vähintään 10 m pituinen korotus

Suojatiemerkinnät

Suojatie merkitään saman levyisenä kuin siihen liittyvä väylä. Kohdissa, joissa on pieni kaarresäde, viivat voivat olla kaarevia. Saarekkeen ja sulkualueen kohdalla suojatietä ei merkitä.

Suojatien tiemerkintä tehdään vähintään 3 mm pintamassamerkinnällä. Suojatie osoitetaan valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella, joiden leveys ja väli on 500 mm.

Vinot suojatiet rajataan kahdella nupukivirivillä helpottamaan näkövammasiten turvallista liikkumista.

Kivetyt suojatiet

  • Keskustan kivetyillä kaduilla suojatiemerkinnät tehdään noppa- tai nupukivestä.
  • Käytetään joko vanhoja kiviä tai sahattua noppakiveä. Uusien noppakivien koko 90x90x90 mm, nupukivet 220x140x140 mm, yläpinta ristipäähakattu tai poltettu. Musta kivi: Korpi Black tai Huopanakosken musta dioriitti ‘Blacig Blac’ ja valkoinen kivi: Silver White.
  • Suojatie rajataan asfaltista kahdella mustalla nupukivirivillä
  • Kivet saumataan ensisijaisesti tehdasvalmisteisella saumausmassalla (esim. Rompox-V2).

Korotettut suojatiet

  • Korotusosan viisteet rakennetaan kantakaupungin noppakivestä, muualla luonnonkivestä. Saumaus ensisijaisesti tehdasvalmisteisella saumausmassalla (esim. Rompox-V2).
  • Korotettu ajorata päällystetään kuten muukin ajorata, jollei korotettua osaa haluta erikseen korostaa.

Pyörätien jatke

  • pyörätien jatke on aina erillään suojatiestä
  • pyörätie tulee aina laskea pyörätien jatkeissa ajoradan tasoon, lasku tehdään jalankulku- ja pyöräteillä ensisijaisesti ilman reunatukea tai muussa tapauksessa luiskareunatuen avulla
  • kaksisuuntaisen pyörätien risteävän tien ylitys tehdään korotettuna pyörätien jatkeena, jos autoliikenne on tällaisissa risteyksissä väistämisvelvollinen.

Merkintä

  • Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Pyörätien jatke merkitään kahdella 0,5 m leveällä katkoviivalla. Katkoviivan viiva ja väli ovat 0,5 m.
  • suojatien ja pyörätien jatkeen tiemerkinnän leveys on vähintään 3,5 m
  • kaksisuuntaisen pyörätien jatkeen vähimmäisleveys on 2,0 m, poikkeuksellisesti tilanpuutteen vuoksi vähintään 1,0 m

Odotusalueet ja keskisaarekkeet

Jalankulkijan odotusalueet ja keskisaarekkeet suunnitellaan riittävän kokoisiksi, jotta kadun ylittämistä on turvallista odottaa. Liikennevalo-ohjatun suojatien kohdalla jalankulkijan odotusalue ajoradan vieressä on yleensä vähintään 2,5 m leveä. Liikennevalottoman suojatien kohdalla odotusalue on vähintään 1,75 m. Odotusalueiden kokoon vaikuttaa myös, onko vieressä pyöräliikenteelle pyörätien jatke tai pyöräilijän ylityspaikka. Mitoituksessa huomioidaan, että tavarapyörä mahtuu odottamaan ylitystä. Tässä tapauksessa myös liikennevalottomien odotustilojen tulisi olla vähintään 2,5 m leveitä. Ajoradalla voi olla keskisaarekkeita, jotka jaksottavat jalankulkijan ja pyöräilijän tienylitystä. Keskisaarekkeen minimimitta on 2,5 m.

Liikennevalottomissa risteyksissä jalankulkijan odotusalueen tarve riippuu pääsuunnan ylitysmahdollisuuksista. Mitä vilkkaampi pääsuunta, sitä todennäköisempää on, että jalankulkija jää odottamaan vuoroaan ajoradan viereen. Jalankulun odotusalue merkitään ajoradan viereen silloin, kun pyörätien linjaus ei ole ajoradan vieressä.

Jalankulun odotusalue erotellaan selkeästi pyörätiestä. Pyörätie ja jalankulkijan odotusalue voivat olla samalla tasolla, mutta ne on eroteltu selkeästi eri materiaaleilla.

Varoitusalueet sekä ohjaavat raidat/reunakivet

Suojateille rakennetaan varoitusalueet ja suojatien paikan osoittava noppakiviraita (2 kiviriviä) Helsingin kaupungin tyyppipiirustusten Suojatie, Jalkakäytävä ja 1-suuntainen pyörätie, 30187/700, Jalkakäytävä ja 2-suuntainen pyörätie, Yhdistetty, 30187/701 ja Korotettu suojatie, 30187/702 mukaisesti.

Suojateille rakennetaan varoitusalueet ja suojatien paikan osoittava noppakiviraita (3 kiviriviä)

  • esteettömyyden erikoistason alueille
  • linja-autopysäkkien ja raitiotiepysäkkien yhteydessä olevat suojatiet rakennetaan aina esteettömyyden erikoistason mukaan
  • tarvittaessa esteettömyyden perustason alueille

Suojatielle rakennetaan jalkakäytävän kohdan osoittava noppakiviraita (3 kiviriviä) aina kun suojatie on 2-suuntaisen pyörätien  tai pyörätien jatkeen yhteydessä.

Varoitusalueiden materiaalit

  • valkoinen betonikivi 138x278x80 mm
  • valkoinen sahattu luonnonkivilaatta 145x295x80 mm, pinta ristipäähakattu. (Kauppanimi: Silver White. Virallinen nimi: Pedras Salgadas 4R. Portugalilainen graniittikivi.)
  • valkoinen huomiolaatta (kupolilaatta,) voidaan käyttää vain alueilla joilla on sulanapitojärjestelmä tai katos.
  • lähialueella ei käytetä väriltään tai pintakuvioinniltaan vastaavia päällysteitä väärinkäsitysten estämiseksi.

Suojatien paikan osoittavan noppakiviraidan  materiaali

  • noppakivi 90x90x90 mm, harmaa, lohkottu

 

 

 

 

 

Luiskat

Yleistä

Määräykset

RakMK F2

  • Luiska on suunniteltava ja rakennettava turvalliseksi, riittävän väljäksi  ja tarkoitukseensa soveltuvaksi.

RakMK G1

  • Kerrostalossa, jossa ei ole hissiä, tulee asuinhuoneistoihin ja yhteisiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Tällaisen rakennuksen kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi olla katettu, sen tulee saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Suositukset, ohjeet

  • kun rakennuksen sisäänkäynnin yhteyteen rakennetaan luiska, tasoeroa maanpinnan ja lattian välillä ei tulisi olla yli 500 mm
  • jos luiskan reuna ei ole ympäröivän maaston tasossa tai se ei rajoitus seinään, luiskan reunaan suositellaan 50 mm korkuinen suojareunus

Kaltevuus

Määräykset

241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä

  •  Luiskan ala- ja yläpäässä on oltava vähintään 1 500 millimetriä pitkä vaakasuora tasanne. Luiskan kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos korkeusero on enintään 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus saa kuitenkin olla enintään kahdeksan prosenttia. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 millimetriä, jonka jälkeen kulkuväylällä on oltava vaakasuora vähintään 2 000 millimetriä pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska saa kuitenkin olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa.

Suositukset

  • luiskassa ei tule olla sivukaltevuutta, hankekohtaisesti sallitaan 2 % sivukaltevuus.
  • pituuskaltevuus esteettömyyden erikoistasolla korkeintaan 5 % (1:20) ja perustasolla 8 % (1:12,5).
  • Luiskan on oltava kulkusuuntaan nähden suora.

Leveys

  • luiskan leveys riippuu sen sijainnista ja käyttötarkoituksesta
  • leveys >900 mm, suositus >1200 mm
  • koneellisesti kunnossapidettävän luiska vähintään 2300 mm
  • kaksikaistaisen luiskan vähimmäisleveys 1800 mm

 

Väli- ja ylätasanne

  • luiskan alkamis- ja päättymiskohdassa tulee olla riittävästi tilaa pyörätuolilla kääntymiseen ja oven avaamiseen, syvyys 1800 mm ja leveys (halkaisijaltaan 1500 mm tila, sähköpyörätuolilla 2500 mm).
  • Pitkissä luiskissa, joiden pituuskaltevuus on yli 5 %, tarvitaan 6 m välein vähintään 2 m pituinen välitasanne, jonka pituuskaltevuus on enintään 2 %
  • jos luiska kääntyy, tarvitaan käännöskohdassa vaakasuora välitasanne

 

Kaiteet ja käsijohteet

Määräykset

RakMK F1

  •  Aulojen, muiden sisäisen liikenteen sekä ulkotilojen luiskien ja portaiden molemmille sivuille on asennettava helppokäyttöiset ja turvalliset käsijohteet. Johteiden tulee jatkua yhtenäisinä myös välitasanteiden
    osuudella.

RakMK F2

  • Portaassa ja luiskassa käsijohde on asennettava koko pituudelle. Käsi johteen tulee olla mitoitettu niin, että siitä saa tukevan otteen. Käsijohteen pää on muotoiltava turvalliseksi.
  •  Julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa käsijohde on sijoitettava portaan tai luiskan molemmin puolin. Johteen tulee jatkua  yhtenäisenä välitasanteella.

RakMK G1

  • Kerrostalossa,jossa ei ole hissiä, tulee asuinhuoneistoihin ja yhteisiin tiloihin johtavan portaan ja luiskan olla helppokulkuinen ja varustettu tarpeellisilla käsijohteilla. Sama koskee tontin tai rakennuspaikan välttämättömiä ulkoisia kulkuväyliä. Tällaisen rakennuksen kerrostasojen välisen portaan tulee lisäksi olla katettu, sen tulee saada riittävästi luonnonvaloa ja siinä tulee olla vähintään yksi välitasanne kerrostasanteiden välillä.

Suositukset ja ohjeet

  • käsijohteet ulotetaan 300 mm luiskan alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • käsijohteiden materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Helsingin kaupungin Kevyen liikenteen tyyppikaidemalliston käsijohteet, piirustusnumerot 29400/750-759

Materiaalit

  • luiskat päällystetään kuten muutkin siihen liittyvät päällystetyt alueet
  • luiskan pinnan tulee olla kova ja tasainen, eikä se saa olla märkänäkään liukas
  • poikkeamat tasaisuudessa saavat olla enintään 5 mm ja laattojen saumat saavat olla enintään 5 mm leveitä
  • pinnoite voi olla esim. ristipäähakattua graniittilaattaa tai hiekkapuhallettua betonikiveä
  • metalliverkkoa käytettäessä sen rakojen leveydet saavat olla enintään 5 mm.

 

Havaittavuus

Suositukset, ohjeet

  • luiskan tulee olla tasaisesti valaistu ja sen tulee erottua tummuuskontrastiltaan kulkuväylän pintamateriaalista
  • luiskan alkamiskohdassa on oltava varoitusalue (tummuus- ja/tai materiaalikontrastivyöhyke), pituus 600 mm
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • betonikivi
    • huomiolaatta (alueella jolla on sulanapitojärjestelmä).

Portaat (VANHENTUNUT)

Yleistä

Portaita käytetään jalankulkureittiä lyhentävänä rinnakkaisyhteytenä. Portaat sijoitetaan mieluiten reitin sivuun tai sitä vastaan kohtisuoraan, ei reitin jatkeeksi. Portaiden tyyppi: suoravartiset.

Portaat tulee sijoittaa siten, että niiden käsijohteet eivät ulotu sivuavalle kulkuväylälle. Porrasaskelmat alkavat vähintään 300 mm etäisyydeltä, mieluiten varoitusalueen pituudelta (600 mm) sivuavasta kulkuväylästä. Mikäli tämä ei tilanpuutteen takia ole mahdollista, käännetään käsijohteet sivuavan kulkuväylän suuntaisesti vähintään 300 mm pituudelta.

Asemaympäristöissä olevien portaiden tulee olla “Esteettömyys rautatiejärjestelmässä”  TRAFI/8596/03.04.02.00/2014 mukaiset. Määräystä sovelletaan kun Suomessa otetaan käyttöön uutta, uudistettavaa tai parannettavaa infrastruktuuria sekä aseman jatkoyhteyksiin johtavilla esteettömillä reiteillä.

Visuaaliset vaatimukset

Porrasmateriaali ja väritys valitaan kaupunkikuvaan sopivaksi.

Määräykset

  • 241/2017 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
  • 1007/ 2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta
  • Esteettömyys rautatiejärjestelmässä, Trafi/8596/03.04.02/2014; Komission asetus (EU) No 1300_2014_Fi

Ohjeet

Tilantarve ja mitoitus

  •  leveys > 2.0 m ja jos portaissa on lastenvaunuluiska > 2.7 m (HKR:n ohje)
  • lepotasanne 10-15 nousun tai 2-2.5 m nousun välein, pituus > 1.2 m (SuRaKu, RT)
  • porrasaskelmien mitoitus
    • 2 x nousu + etenemä ≤ 660 mm
    • lämmitettävissä portaissa voidaan käyttää mitoitusta 2 x nousu + etenemä = 630 m (SuRaKu)
    • nousuksi suositellaan 120…130 mm, jolloin etenemä laskentakaavan mukaan on 420…400 mm.
    • nousu saa katetuissa ulkotiloissa olla korkeintaan 160 mm ja muualla 130 mm (RT 88-11018)
    • askelmissa 1 % kallistus
    • ei sivukaltevuutta

Käsijohteet

  • kahdella korkeudella portaiden molemmin puolin
  • käsijohdetolppien kiinnitysväli enintään 1.9 m
  • ulotetaan 300 mm porrassyöksyn ohi alkamis- ja päättymiskohdan ohi
  • tehdään yhtenäisinä koko portaiden ja lepotasanteiden pituudelta
  • leveissä portaissa käsijohde 2.4 m välein tai keskellä
  • vaunuluiska erotetaan portaista käsijohteella
  • materiaali sinkittyä tai ruostumatonta terästä
  • Käsijohde tehdään useimmiten pyöreästä 25…40 mm putkesta tai suorakaiteen muotoisesta pyöristetystä profiilista, jonka ympärysmitta on 120…160 mm. Käsijohteen etäisyyden seinästä tulee olla minimissään 45 mm.
  • käytetään Kevyen liikenteen tyyppikaidemallistossa olevia käsijohteita, piirustusnumerot 29400/750-759. 

Vaunuluiska

  • kiskojen leveys 200 ja 350 mm, väli 300mm, reunasta 70mm piirustuksen 31550/703 Sähkölämmitteinen massiivikiviporras, mukaisesti
  • portaissa joissa on vaunuluiska tulee huolehtia, että välitasanteen pituus kiskojen päästä on >1200 mm

 Havaittavuus

  • portaat ovat tasaisesti valaistut ja ne erottuvat materiaali-/ tummuuskontrastina ympäristöstä
  • portaiden alkamiskohdassa on varoitusalue, jonka tulee erottua tunto- ja tummuuskontrastilla muusta kulkupinnasta
  • varoitusalueen syvyys kulkusuuntaan on 1200 mm, kun väylä johtaa suoraan alaspäin johtavaan portaaseen, muutoin 600 mm.
  • varoitusalueissa käytettävät materiaalit
    • luonnonkivilaatta (ristipäähakattu tai poltettu)
    • sahattu nupukivi (ristipäähakattu tai poltettu)
    • pesubetonikivi, betonikivi, huomiolaatta (alueelle asennetaan sulanapitojärjestelmä)
  • jokaisen porrasaskelman etu-/yläpinnassa on 30-40 mm leveä tummuuskontrastiraita.
    • Kontrastiraidan materiaali valikoituu portaiden materiaalin mukaan.

Lämmitetyt portaat

Kiviportaat voidaan lämmittää niin sovittaessa.

 

Portaiden materiaalit

Massiivikiviportaat

Katu- ja puistoalueilla suositaan ensisijaisesti luonnonkiviportaita. Kestävin ja huoltovapain porrasvaihtoehto ulkoportaisiin on graniittinen massiiviporras, jolloin nousu ja etenemä muodostuvat yhtenäisestä paksusta kiviporraslankusta.

Portaan etenemä- ja nousupinta työstetään polttamalla tai ristipäähakkaamalla karkeaksi. Nousupinta voi olla myös lohkottu.

 

Betonirakenteiset portaat luonnonkiviverhouksella

Betonirakenteiset portaat voidaan päällystää graniittilaatoilla. Tarvittava asennusvara on tuotteen paksuus + 30-60 mm. Suositeltava saumaleveys on 8-10 mm.

 

Betonirakenteiset portaat betonilaattaverhouksella

Puuportaat

Puurakenteisia portaita käytetään pääasiassa luonnonmukaisilla viheralueilla. Muilla alueilla käytetään pääasiassa luonnonkiveä, betonia tai metallia. Märkänä puupinta on liukas.

Puuaskelmat voidaan rakentaa suoraan maahan tuettuina tai tuuletettuina. Tuuletetussa rakenteessa askelmien runko kannatetaan maahan juntattujen pystytolppien varaan. Puuaskelmat voidaan rakentaa myös maahan pystyyn asennettavista pölkyistä. Askelmien etureunassa voidaan käyttää tukena puuparrua tai hirttä. Varsinainen askelmataso voidaan tehdä lankuista tai puuparrusta.

Portaiden maa- ja vesikosketuksessa olevissa rakenteissa, kantavissa rakenteissa sekä erityistä turvallisuutta vaativissa rakenteissa käytetään A-luokan painekyllästettyä puutavaraa. Voidaanko suositella myös ympäristöystävällistä puuta (esim. Kebonya, Accoya, Azobe)

Puuportaaseen soveltuu esimerkiksi puurakenteinen pinnakaide.

 

Teräsportaat.

Teräsportaita voi käyttää kaikkialla mihin ne maisemallisesti sopivat.