Haitalliset vieraskasvit (vanha)
- Päivitetty: 8.5.2024
- Julkaistu: 22.9.2017
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita.
Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraseläinten, -kasvien ja vesiympäristön lajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle, ihmisten hyvinvoinnille sekä elinkeinoille ja ehkäistä haitallisten vieraslajien leviämistä myös muualle Suomeen.
Sisältö
- Ajantasaiset vieraslajisäädökset löytyvät sivulta vieraslajit.fi/Usein kysyttyä.
- Suomessa haitallisten vieraslajien sekä EU:ssa haitallisten vieraslajien ajantasainen lista löytyy osoitteesta vieraslajit.fi.
Helsingin vieraskasvit
- Helsinki on rannikkokaupunki ja Suomen suurin kaupunki ja siksi erityisen altis haitallisten vieraskasvien leviämiselle. Tästä syystä Helsinki ylläpitää omaa haitallisten vieraskasvien listaa.
- Helsingin vieraslajilinjauksessa 2015 – 2019 ja LUMO-ohjelmassa 2021 – 2028 määritetään vieraskasvien torjunnan ja leviämisen estämisen periaatteet.
- Helsingissä haitalliset vieraskasvit päivitetään vuosittain Helsingin kaupunkikasvioppaaseen sivulle Haitalliset vieraslajit, joita ei istuteta. Sivu käsittelee sellaisia vieraskasveja, jotka ovat olleet koristekäytössä ja joita ei tule enää käyttää.
- Kaupunkikasvioppaassa on lueteltu myös ne tarkkailtavat kasvit, joiden käyttöä ei toistaisesti rajoiteta mutta joiden tilalle pyritään etsimään uusia korvaavia lajeja ja lajikkeita.
- Helsingissä haitalliset vieraskasvit on luokiteltu kolmeen luokkaan: erityisen haitalliset, haitalliset ja tarkkailtavat.
Erityisen haitalliset vieraskasvit
- Erityisen haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan sellaista Suomessa jo esiintyvää tai tarkkailtavaa vieraslajia, jonka kohdalla tulee ryhtyä nopeasti erityisen tehokkaisiin toimenpiteisiin sen leviämisen estämiseksi ja haittojen torjumiseksi.
- Erityisen haitallisilla vieraskasveilla on lainsäädännön mukainen kasvatuskielto.
- Erityisen haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin.
- Torjuntatoimissa painotetaan kaikkia lainsäädännön säätelemiä lajeja eli EU:n ja kansallisen lajiluettelon haitallisia vieraskasveja. Torjunta kohdistetaan ensijaisesti arvokkaille luontokohteille.
Haitalliset vieraskasvit
- Haitallinen vieraslaji on Suomessa jo esiintyvä vieraslaji, joka aiheuttaa tietyllä alueella, tietyssä paikassa tai tiettyyn aikaan välittömästi tai välillisesti ekologista, taloudellista, terveydellistä tai sosiaalista kielteistä vaikututusta tai haittaa, ja tämän lajin aiheuttama haitta vaatii erityisiä toimenpiteitä.
- Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi vaikutusten ennaltaehkäisemistä ja torjuntaa, varhaista havaitsemista ja hävittämistä, leviämisen estämistä ja jatkuvia pitkän aikavälin rajoittamistoimenpiteitä, tai sopeutumista vieraslajien aiheuttamaan haittaan.
- Haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin.
- Torjuntatoiminnassa painotetaan kaikkia lainsäädännössä lueteltuja lajeja ja kohdistetaan torjuntatoimet ensijaisesti arvokkaille luontoalueille.
Tarkkailtavat vieraskasvit
- Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji voi olla 1) Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettu vieraslaji, jonka todennäköisyys saapua Suomeen on suuri 2) Suomessa paikallisesti esiintyvä vieraslaji, joka olosuhteiden muuttuessa voi muuttua haitalliseksi.
- Tarkkailtavien vieraskasvien käyttöä ei toistaiseksi kielletä, mutta niille pyritään löytämään korvaavia lajeja ja lajikkeita. Niiden leviämistä seurataan.
Vieraskasvien poisto ja torjunta
- Haitallisten vieraskasvilajien kuvaukset ja tunnistaminen: https://www.vieraslajit.fi/
- Koristekasvikäytössä olleita haitallisia vieraskasveja Kaupunkikasviopas: https://kaupunkikasviopas.hel.fi
- Torjunnassa keskitytään haitallisimpien kasvilajien ja esiintymien torjuntaan sosiaalisesta ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.
Ennalta ehkäisevä torjunta
- Haitallisia vieraskasveja ei istuteta tai kylvetä Helsinkiin, ks. Kaupunkikasvioppaan lajiluettelo.
- Puutarhajätettä ei saa levittää ympäristöön, ja se on kompostoitava asianmukaisesti.
- Työkoneet voivat levittää vieraslajeja, mikä on otettava huomioon kaikessa viherrakentamisessa ja ylläpidossa, kuten esimerkiksi pientareiden niitossa.
- Rakennushankkeissa selvitetään, kasvaako alueella haitaillisia vieraskasveja ja ne otetaan huomioon rakentamisessa.
- Haitallisten vieraslajien lisääntymisosia sisältäviä maa-aineksia ei kierrätetä ja niiden käsittely suunnitellaan.
Kasvustojen poisto ja torjunta
- Erittäin haitallista jättiputkea on torjuttu Helsingissä hyvällä menestyksellä. Kurtturuusun aktiivinen torjunta on käynnissä, ja myös muita haitallisia lajeja torjutaan.
- Vieraslajien torjunta perustuu tietoon torjuttavasta lajista ja sen lisääntymistavasta.
- Torjuntatoimia keskitetään arvokkaiden luontokohteiden ja suojelualueiden läheisyyteen.
- Varhainen hävittäminen on tärkeä torjunnan periaate. Pienet esiintymät tulee torjua nopeasti leviämisen estämiseksi.
- Maata siirrettäessä tulee varmistua, että vieraslajin lisääntymisosia sisältävät maat viedään käsiteltäväksi asianmukaisesti.
- Niityillä ja muilla avoimilla luonnonalueilla niiton ja muun oikea-aikaisen hoidon lisääminen hillitsee leviämistä.
- Metsissä puuvartisia haitallisia vieraskasveja poistetaan pienpuuston hoidon yhteydessä.
- Vieraskasvien torjunnasta laaditaan erillisiä ohjeita.
Kuvat
Erittäin haitalliseksi vieraslajiksi osoittautunutta kurtturuusua (Rosa rugosa) ei istuteta. Peruskorjauksen yhteydessä vanhat istutukset korvataan toisella kasvilla. Lisäksi kurtturuusua torjutaan järjestelmällisesti erityisesti rannikkoluonnon ja suojelualueiden läheisyydessä. Yksinkertaiskukkaisen kurtturuusun sijasta istutetaan kerrannaiskukkaisia kurtturuusulajikkeita ja pyritään löytämään kurtturuusun lajikkeita, jotka eivät tee itävää siementä.
Valokuva: Satu Tegel
Helsingin ohjeet ja linjaukset
- Helsingin kaupunkikasviopas – Helsingin kasvisuunnittelun työkalupakki. http://kaupunkikasviopas.hel.fi/
- Helsingin vieraslajilinjaus –Tavoitteet ja toimenpiteet haitallisten vieraslajien torjumiseksi vuosina 2015 -2019. Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2016.
- Islander, P. & Ylikotila, T. 2016: Luonnonhoidon työohje – Niityt ja maisemapellot. Luku 3.4 Haitallisten vieraslajien torjunta. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu 2016:7/Arkkitehtuuriosasto.
- LUMO-ohjelma. Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisohjelma 2021-2028.
- Vieraslajien torjunnan priorisointisuunnitelma, päivitetään vuonna 2021
Lisätiedot ja -lähteet
- Vieraslajiportaali, http://www.vieraslajit.fi
- Tajakka, Hanna (toim.) 2017. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT’17. 114010.3.1 Pintamaiden poistaminen, yleistä.
- Viherympäristöliitto ry 2014. Viheralueiden hoito VHT’14 (toim. Aino-Kaisa Nuotio). 2.3.7 Vieraskasvien poisto. s. 98-99.
- Huusela, Erja, Aukia, Liisa-Maija, Jauni, Miia, Rasta, Marika, Tuhkanen, Eeva-Maria 2021. Toimintamalliehdotus vieraslajijätteiden hallintaan : Selvitys, kuinka vähentää, vastaanottaa ja käsitellä vieraskasvijätettä. Luke.https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547067
- Terve askel luontoon- hankkeen vieraslajiopas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, WWF Suomi.
- Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2021. Toimintamalliehdotus vieraslajijätteiden hallintaan. Selvitys, kuinka vähentää, vastaanottaa ja käsitellä vieraskasvijätettä. Erja Huusela, Liisa-Maija Aukia, Miia Jauni, Marika Rastas ja Eeva-Maria Tuhkanen.