Kategoria: Uncategorized

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: –

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: Ei rakenteita.

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: Ei varusteita ja kalusteita.

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: –

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: Ei puhtaanapitoa.

Puhtaanapidon muutostarpeet: Saaren länsiosan ja itäosan kallioalueella vanhojen luvattomien nuotiopaikkojen lähialueella on jonkin verran roskaisuutta.

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KYMP Kaupunkiympäristön toimiala/Rya/yleisten alueiden kunnossapito.

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: Ei kustannuksia.

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Luoto on linnustollisesti arvokas kohde (1 lk.), ja siksi luodolla käyntejä tulee välttää lintujen pesimäaikaan huhti-heinäkuussa. Saaressa on myös lajistoltaan rikas kasvillisuus.

Luonto ja maisema

Kallioinen ja loivapiirteinen saari ulkosaaristossa

pitkänomainen, kolmesta kallioisesta osasta muodostuva saari
länsiosa laakeaa avokalliota
maasto rikkonaista, kivikkoista ja melko vaikeakulkuista
rantautuminen vaikeaa

Vähäpuustoinen, mutta kasvillisuudeltaan ja linnustoltaan rikas saari

113 eri putkilokasvia löydetty, arvokas kasvillisuus ja kasvistokohde (2 lk.)
kalliperä amfiboliittia ja metalvulkaniittia
linnustollisesti arvokas kohde (1 lk.), suurin pesimätiheys saaren länsipuoliskolla
kuuluu luontotyypiltään lintusaariin, jotka ovat vaarantuneita (VU)
karut kallikedot saaren itäosassa äärimmäisen uhanalaisia (CR), edustavuudeltaan kohtalaisia
kivikkoiset niittyrannat ja merenrantojen kalliolammikot silmälläpidettäviä (NT)

Tulevaisuus

Saareen ei esitetä mitään virkistyspalveluja. Pitkärivi sijaitsee kaukana ulkosaariston laidalla ja on maastoltaan vaikeakulkuinen. Se ei ole otollinen kohde laajempaan virkistyskäyttöön.

Saarella pesii reilusti yli sata paria lintuja ja pesimäaikana häiriötä tulee pyrkiä opastuksen ja valistuksen keinoin rajoittamaan.

Luoto on linnustollisesti arvokas kohde (1 lk.), ja siksi luodolla käyntejä tulee välttää lintujen pesimäaikaan huhti-heinäkuussa. Saarella pesii reilusti yli sata paria lintuja ja pesimäaikaista häiriötä tulee pyrkiä opastuksen ja valistuksen keinoin rajoittamaan. Erilaisissa infomateriaaleissa tulee tuoda esille saaren runsas pesimälinnusto. Saaressa on myös lajistoltaan rikas kasvillisuus.

Pikku Niinisaari

Julkaistu: 2.1.2023

> Saarikortit / Pikku Niinisaari

Huvilasaari ja kehitettävä retkisaari

Pikku Niinisaari on huvilasaari, joka sijaitsee Helsingin ja Sipoon rajalla, lähellä Vuosaaren satamaa. Yli 30 hehtaarin kokoisena se on yksi itäisen saariston suurimpia saaria. Saaressa ei vielä ole retkeilijöille tarkoitettua laituria tai muita palveluita, mutta sillä on potentiaalia kehittyä upeaksi, luontoarvojen ehdoilla kehitettäväksi retkisaareksi. Kaupunki omistaa saaresta verrattain laajan, yhtenäisen alueen.

Palvelut

Pikku Niinisaaressa ei tällä hetkellä ole yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja palveluita. Saaren rantautumispaikkoja ja muita palveluita ollaan kehittämässä lähivuosina (arviolta vuosina 2023-2025).

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: –

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –

Sauna: –

Keittokatos: –

Rakennettu tulipaikka: –

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: –

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: –

Taukopaikka: –

Telttailupaikka: –

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: –

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: –

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: Kaupungin omistamalla alueella sijaitsevat rakennukset (Fridhem) sisäisesti vuokrattu

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: –

Rakenteiden muutostarpeet: Uusi laituri tarvitaan, rantautumis- ja kiinnittäytymispaikka, mahdollisesti rakennettu tulipaikka.

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Opastaulut, taukopaikka.

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: –

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoidon muutostarpeet: Tulevaisuudessa uusien virkistyspalveluiden myötä voi olla tarvetta poistaa yksittäisiä vaarallisen huonokuntoisia puita esimerkiksi reittien varrelta, rakennusten pihapiireistä sekä keittokatosten ja laitureiden lähiympäristöstä.

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: Luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelman laatiminen. Pikku Niinisaaressa on tarvetta vieraslajien torjunnalle, sillä saaressa on kurtturuusuesiintymiä. Torjuntaa jatketaan vuosittain pitkäjänteisesti, kunnes kasvustot on kokonaan saatu poistettua.

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: –

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Luonnonsuojelualueelle kohdistuvista hoitotoimenpiteistä sovitaan tarvittaessa (toimenpiteestä riippuen) ELY:n kanssa

Luonto ja maisema

Rantoja, merellisiä maisemia ja luonnonsuojelualuetta

etelä- ja lounaisrannat pääosin kivikkoisia
etelärannan keskiosassa matala luonnonhiekkalahti ja kallioalueita
eteläosan hiekkaranta uhanalainen luontotyyppi (uhanalaisuusluokaltaan erittäin uhanalainen, arvoluokka I, edustavuudeltaan hyvä)
Helsingin omistaman alueen luoteiskulmassa luonnonsuojelualue, jonka rauhoituksen tavoitteena turvata arvokas rantaniitty ja linnusto. Kalastus ja vesialueella liikkuminen kielletty 1.4.–15.8., maa-alueella liikkuminen kielletty osoitettujen reittien ulkopuolella.
rantaniitty ruovikoitumassa
arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde (1.lk): osa tästä merenrantaniitystä myös luonnonsuojelulain mukaista suojeltua luontotyyppiä
saaren huvilat ja heikko saavutettavuus ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, millainen saaren luonto on nyt

Satama-alue luo omaleimaista tunnelmaa

Vuosaaren sataman melu kuuluu varsinkin saaren pohjois- ja koillispuolelle
isot alukset purjehtivat läheltä ohi
ainutlaatuiset näkymät satama-alueelle

Metsäinen saari geologisilla arvoilla

kaksi geologisesti tai geomorfologisesti arvokasta kohdetta: tuffiitista koostuva kallioalue (2 lk.) sekä kolmen lohkareen kalkkikiviesiintymä etelärannalla (2 lk.)
alueen lounaisosassa kuusivaltaista tuoreen kankaan metsää, paikoin runsaasti lahopuita
koillispuolen metsät kuivia kankaita ja kalliometsiä
keski- ja pohjoisosassa lehtomaista kangasta ja varpukorpea
kaupungin omistamat metsäalueet edustavat kangasmetsien uhanalaisia luontotyyppejä, arvioitu edustaviksi
kangasmetsien luontotyypit sekä tuoreet keskiravinteiset lehdot vaarantuneita (VU), kuivat kankaat ja varpukorvet uhanalaisia (EN)

METSO-kriteerit täyttävää metsää

kaupungin omistamista metsistä suurin osa täyttää METSO I- tai II-luokan kriteerit
näistä metsistä valtaosa on ”runsaslahopuustoiset kangasmetsät”-luokassa
paikoin metsissä oli kookasta (puustossa läpimitaltaan yli 20 cm paksuja runkoja), luonnon monimuotoisuutta lisäävää lahopuuta yli 10 m3/ha
toiseksi eniten alueelta luokiteltiin METSO-elinympäristöluokkaan ”monimuotoisuudelle merkittävä metsäinen kalliokohde” kuuluvia metsiä
myös kaksi korveksi luokiteltua kohdetta, joista saaren eteläisen hiekkarannan yläosassa sijaitsevassa esiintyy järeää tervaleppää

Metsät arvokkaita lepakoiden kannalta

2. luokan lepakkoalue
toistuvia havaintoja viiksisiipoista, alueella havaittu myös pohjanlepakoita, siippoja ja pikkulepakoita.

Historia

Pikku Niinisaari oli Länsisalmen kylän yhteismaata, kunnes se jaettiin palstoiksi vuonna 1859. Saaren suojaisammalle pohjoispuolelle rakennettiin kalastajatorppia, joista monet ovat yhä olemassa, muun muassa laajempi kalastajayhdyskunnan mökkiryhmä saaren pohjoisrannalla. 1900-luvun alkupuolelta lähtien saareen rakennettiin kesähuviloita.

Monen huvilan yhteydessä on ollut laajoja ja komeita puutarhoja, joista osa on edelleen hoidettuina pihoina, osa villiintynyt. Vanhoissa pihapiireissä on villiintyneitä perennoja, mm. akankaalia, vuohenkelloa, kotkansiipeä, iiriksiä, unikkoja, mehikasveja, maksaruohoja, syreenejä, hernepensasta sekä vaahteroita, lehmuksia ja jopa vanhoja suurikokoisia hevoskastanjoita. Maastossa näkyy myös puutarhojen vanhoja kivirakenteita kuten kiviaitoja, -portaita, -pengerryksiä ja kulkuväyliä.

Tulevaisuus

Pikku Niinisaaressa ei tällä hetkellä ole julkisia virkistyspalveluja, ja saaren yleinen virkistyskäyttö on vähäistä. Saari kuitenkin soveltuu kokonsa, mielenkiintoisen maastonsa ja monipuolisen upean luontonsa vuoksi hyvin virkistysalueeksi, kunhan virkistyskäyttöä ohjataan pois saaren herkimmiltä luontoalueilta. Esimerkiksi hiekkarannalle ei esitetä uusia virkistyspalveluita.

Koska palveluita ei vielä ole, tarvitaan riittävästi investointeja sekä resursseja saarenkunnossapidon järjestämiseen, jotta retkeilypalvelut saadaan uuden käytön mukaiselle tasolle.

Vuosaaren sataman ja laivaväylän läheisyys asettaa tiettyjä reunaehtoja saaren kehittämiselle muun muassa melun ja aallokon vuoksi. Siksi saarta kehitetään pääosin päiväretkikohteena, ja rantautumispaikka on sijoitettu saaren eteläpuolelle.

Vuonna 2023 Pikku Niinisaari oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa.

Kartta päivitetty 12/2021. Lisätiedot: Itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030

Saavutettavuuden kehittäminen

Saaren etelärannalle rakennetaan uusi julkinen retkilaituri. Tavoitteena on saada myös kutsuvenetyyppinen vesitaksiliikenne saareen.
Saareen tehdään kiertoreitti, joka pohjautuu osin nykyisiin polkuihin, osin uusiin polkumaisiin jaksoihin ja kalliojaksoilla esim. maalitäplämerkintöihin
Reitit toteutetaan kapeina (leveys n. 1,5 m) ja metsäpolkumaisina. Reitti merkitään maastoon opastein sekä julkisten laitureiden yhteyteen sijoitettuihin infotauluihin.
Saaren reiteillä kulku ohjataan viereisen luonnonsuojelualueen länsi- ja pohjoispuolitse ja suojelualueen rajat merkitään selvästi maastoon.

Potentiaaliset kehityskohteet

Pikku Niinisaarelle laaditaan suunnitelma (HKS) siitä, miten saaren virkistyskäyttöä tulisi ohjata luonnonsuojelualueen luontoarvojen turvaamiseksi. Suunnitelmassa määritellään esimerkiksi se, millaisia rakenteita ja opasteita kulunohjaukseen tarvitaan.
Suojelualueen rajamerkintöjä puuttuu
Ylläpidon tahoista sovittava.
Suunnitteilla oleskelu- ja ruokailupaikka pöytäpenkkiryhmineen ja grillikatoksineen rantautumispaikan yhteyteen
Kaupungin omistamien kiinteistöjen soveltuvuutta pienimuotoiseen yrityskäyttöön kuten kahvilatoimintaan tutkitaan
Saaresta laaditaan kartta, tarvittavat opasteet ja infotaulut
Kaupungin omistamat yleiset retkeilyyn varatut julkiset alueet merkitään maastoon selvästi
Puuhuolto olisi tarpeen
Saaren kehittämisestä laaditaan tarkempi toteutussuunnitelma.

Lähteet ja lisätiedot

Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
Helsingin itäinen saaristo – kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Helsingin kaupunki 2017. (pdf)
Helsingin itäisen saariston lepakkoselvitys 2018 – Kallahdenselkä, Louesaari ja Pikku Niinisaari. (pdf)
ITÄISEN SAARISTON HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2018 METSO-INVENTOINTI. Helsingin kaupunki 2018. (pdf)

Pihlajaluoto

Julkaistu: 2.1.2023

> Saarikortit / Pihlajaluoto

Ulkosaariston huvila- ja retkisaari

Pihlajaluodosta löytyy ulkosaariston tunnelmaa ja upeita silokallioita. Saaresta kehitetetään merellistä virkistyskohdetta, joka soveltuu myös lyhytaikaiseen telttailuun.

Palvelut

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: – (vain vuokralaisen käytössä)

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –

Sauna: –

Keittokatos: – (vain vuokralaisen käytössä)

Rakennettu tulipaikka: Kyllä. (mutta ei polttopuuhuoltoa: omat polttopuut mukaan)

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: Ulkokäymälä.

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: –

Taukopaikka: –

Telttailupaikka: Soveltuu lyhytaikaiseen telttailemiseen

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: On.

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: –

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Päärakennus on kaupungin omistama, mutta vuokrattu (Suomenlahden uistelijat ry). Saunarakennus vuokralaisen omistuksessa.

Rakennusten kunnossapito: Ulkokäymälä.

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Kaksi vuokralaisen omistamaa laituria.

Rakenteiden kunnossapito: Rakennettu tulipaikka.

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito:

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Suojellun Pihlajaluodonkuvun linnustonsuojelualueen merkintätaulut tarkistetaan ja uusitaan tarvittaessa. Viereisten lintuluotojen pesinnänaikaisesta maihinnousukiellosta voisi myös kertoa Pihlajaluodon infotauluissa ja pihapiirin saunalaiturille sijoitettavassa opasteessa. Rannan läheisyyteen, saunalaiturille ja saaren infotauluihin tulee lisätä nuotioiden polttokielto. Kokkojen ja nuotion polttaminen kenttäorakon kasvupaikan läheisyydessä uhkaa kasvustoja ja tulee saada valvonnalla ja opastuksella kuriin. Kenttäorakon kasvupaikka aidataan ja merkitään maastoon säänkestävällä matalalla kyltillä.

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: Normaali huoltokäynti 1-2 krt/2 viikkoa. Käymälän siivous ja tyhjennys, kuivikkeiden ja vessapapereiden tarkastus/lisäys. Alueen yleiskatselmus sekä irtoroskien keräys.

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito: LUMO-ohjelman mukaisesti saariston metsät jätetään pääsääntöisesti kehittymään luonnontilaan, mutta virkistysreittien varsia ja palvelualueita hoidetaan. Pääosa saariston luonnonhoidosta on haitallisten vieraslajien torjuntaa sekä yksittäisten vaarallisen huonokuntoisten puiden poistoa tarpeen vaatiessa reittien varrelta, rakennusten pihapiireistä ja keittokatosten, saunojen ja laitureiden lähiympäristöstä.

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: Pihlajaluodon kurtturuusuesiintymien torjuntaa jatketaan. Kiireellisin torjuttava esiintymä sijaitsee kenttäorakon kasvupaikan vieressä. Terttuseljaa voidaan poistaa lehdosta ja pihapiiristä.

Niittyjen hoidon muutostarpeet: Uhanalaisen kenttäorakon tilaa seurataan. Orakkokasvustojen seassa kasvaa joitakin tervalepän taimia, joiden kasvua tulee seurata.

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: Merellinen yksikkö, muut merelliset palvelut -tiimi. Kiinteistöjen/rakennusten osalta KUVA Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala.

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: Vuokralainen (Suomenlahden uistelijat ry).

Käytännön toteutus: Vastuutahon omana työnä tai tilataan ulkopuoliselta.

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Vuokralainen hoitaa oman vuokra-alueensa.

Luonto ja maisema

Maastoltaan loiva ja metsäinen saari

rannoilla laajoja ja laakeita silokalliorantoja, joiden kallioperässä mielenkiintoisia yksityiskohtia
hienoja näkymiä itäiseen saaristoon, ulapalle ja Vuosaaren satamaan
pohjoisosassa reheviä lehtipuuvaltaisia metsiköitä
eteläosassa männiköitä
puusto pääasiassa mäntyä ja tervaleppää
harvinainen tuomilehto sekä pensasmaista katajaa
keskivaiheilla vaikuttava kelottuva mänty

Harvinaisen kenttäorakon esiintymäaluetta

luoteisosan ranta-alueella luonnonsuojelulain nojalla suojeltu kenttäorakon esiintymä
kenttäorakkoa kasvaa luontaisena vain kymmenessä paikassa Suomenlahden rannikon saaristossa
2018 inventoinnissa kasvustot elinvoimaisia, mutta eivät runsaslukuisia

Luontoarvoja, suojelualueita sekä muutamia haitallisia vieraslajeja

saaressa on kaksi arvokasta kasvillisuus- ja kasvistokohdetta: pohjoinen rantaniitty (I lk.) ja saaren lounaisosissa oleva rantaniitty (II lk.).
saari kuuluu Nuottakarin – Pihlajaluodon – Välikarin – Hattusaaren linnustollisesti arvokkaaseen kohteeseen (1 lk.) runsaan saaristolinnustonsa vuoksi
osa Kallahdenniemen vedet -nimistä maakunnallisesti tärkeää lintuvesialuetta
osa Helsingin edustan luodot -nimistä valtakunnallisesti arvokasta lintualuekokonaisuutta
keskiosan keskiravinteinen lehto uhanalaisuudeltaan vaarantunut (VU)
lehdon läheisyydessä boreaalinen piensuo (kausikosteikko), joka luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) luontotyypiksi
etelärannan kivikkoinen niittyranta (silmälläpidettävä, NT)
haitallisista vieraskasveista saaressa kasvaa terttuseljaa saaren luoteisosan rehevässä pensaikkoympäristössä ja kurtturuusua yksittäisinä pensaina lounaisrannan alueella.

Historia

Pihlajaluodolla on poikkeava historia: huvila-asutuksen sijaan siellä asui kalastajia vakituisesti 1860-luvulta lähtien. Saarella asui torppareita vielä 1920-luvulla, pidempään kuin monissa muissa alueen saarissa. Vuoteen 1929 asti Pihlajaluoto oli Laajasalon kylän jakamaton saari. Entisten torppien paikat ja pihapiirit saaren länsi- ja keskiosassa ovat kasvaneet umpeen, vain kivijalka on jäljellä.

Saaren nykyinen päärakennus on rakennettu huvilaksi 1930-luvulla. Sen ympäristössä on kulttuurikasvillisuuden jäämiä, mm. vaahteraa ja terttuseljaa. Vuodesta 1981 lähtien Pihlajaluoto on ollut Helsingin kaupungin omistuksessa.

Tulevaisuus

Saari on tarpeeksi suuri virkistyskäyttöön, mutta luontoarvojen vuoksi saaressa tulee kiinnittää huomiota siihen, että virkistyskäyttö ohjataan sitä kestäville alueille.

Saavutettavuuden kehittäminen

Saareen rakennetaan uusi julkinen käyntilaituri tai vaihtoehtoisesti yksi vuokratuista laitureista avataan yleiseen käyttöön. Tavoitteena on myös esimerkiksi kutsuvenetyyppinen vesiliikenneyhteys.
Melojille osoitetaan ja tarvittaessa kunnostetaan sopiva rantautumispaikka
Laiturialueita yhdistävä, asemakaavaan merkitty polku toteutetaan saaren retkipalveluita kunnostettaessa. Laiturialueilta ja pihapiiristä saaren kaakkoisosaan johtava reitti vahvistetaan ja kunnostetaan.

Potentiaaliset kehityskohteet

Huvilan vuokrasopimus umpeutui vuonna 2021, uusi sopimus on tehty kolmeksi vuodeksi. Uutta sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon saaren yleinen virkistyskäyttö, ja määritellä vuokra-alueen rajaus selvästi.
Vuokrauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia avata rakennuksia ja laitureita julkisempaan käyttöön. Nykyään vuokrattuna olevassa päärakennusryhmässä voisi olla esimerkiksi kahvilla-ravintola, Bed and Breakfast –majoitusta tai jonkinlaista pienimuotoista kurssi- tai kokoustoimintaa.

Lähteet ja lisätiedot

Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
Strang, J. (2016): Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki
Helsingin itäinen saaristo – kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Helsingin kaupunki 2017. (pdf)
ITÄISEN SAARISTON HOITO- JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2018 METSO-INVENTOINTI. Helsingin kaupunki 2018. (pdf)

Läntinen Neitsytsaari

Julkaistu: 2.1.2023

> Saarikortit / Läntinen Neitsytsaari

Vuosaaren lähistöllä sijaitseva huvila- ja retkisaari

Läntinen Neitsytsaari sijaitsee lähellä Vuosaarta ja on helppo saavuttaa meloen tai soutuveneellä soutaen. Hienot silokalliot ja avarat näkymät kutsuvat retkeilyyn ja virkistäytymiseen. Saareen on vedetty vesijohto monista muista alueen saarista poiketen. Saaren huvilasaarelle ominainen luonto kestää hyvin myös virkistyskäyttöä.

Itäinen Neitsytsaari on yksityisessä omistuksessa. Sen eteläpuolella sijaitsevat kaksi kallioluotoa muodostavat Neitsytsaarten lintuluotojen luonnonsuojelualueen.

Palvelut

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit : Kaksi laituria, vuokralaisen omat laiturit suljettuun käyttöön.

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: Yleiset rantautumispaikat sijaitsevat saaren lounaislaidalla, jossa on veneenkiinnitysrenkaita kalliossa. Saaressa on myös hyviä rantautumispaikkoja melojille.

Sauna: Kyllä

Keittokatos: Kyllä. (mutta ei polttopuuhuoltoa: omat polttopuut mukaan)

Rakennettu tulipaikka: –

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: Ulkokäymälät keittokatoksen vieressä sekä saaren pohjoispuolella

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: Vesijohto rakennukseen.

Taukopaikka: –

Telttailupaikka: –

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: On

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: Saari kuuluu vesihuollon piiriin.

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: Huvila ja sauna, puuvaja, ulkokäymälä vuokrattu. Toinen ulkokäymälä saaren eteläosassa on kaupungin ylläpitämä ja yleisessä käytössä.

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: Keittokatos.

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Uusia pöytäpenkkiryhmiä ja penkkejä.

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: –

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: Saaressa on kurtturuusuesiintymiä kahdella rannalla. Saaren kurtturuusujen torjunta käynnistetään mahdollisimman pian, erityisesti kaakkoisella rantaniityllä. Torjuntaa jatketaan vuosittain, kunnes esiintymät on hävitetty.

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KUVA Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, Merellinen yksikkö, Muut merelliset palvelut tiimi.

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Maisema ja luonto

Osa pientä saariryhmää

saariryhmään kuuluu Läntisen Neitsytsaaren lisäksi yksityisomisteinen Itäinen Neitsytsaari sekä kaksi matalaa, kallioista luotoa
luonnonsuojelualueeseen kuuluvilla luodoilla monipuolista ja runsasta pesimälinnustoa

Pitkänomainen saari vaihtelevalla maastolla

pohjoisosassa jyrkkiä kalliorantoja ja kalliomännikköjä, joissa kalliojäkäliköt säilyneet kohtalaisen hyvin
eteläosissa laakeita silokalliorantoja ja avoimia näkymiä itäiseen saaristoon
itärannan kivikkoiset niittyrannat merkitty silmälläpidettäväksi luontotyypiksi (NT)
pääpuulaji mänty
kaakkois- ja länsirannalla tavattu kurtturuusua

Historia

Läntisellä Neitsytsaarella ei tiettävästi ole ollut asutusta ennen 1920-lukua. Saaren keskiosassa oleva huvila rakennutettiin vuoden 1925 jälkeen. Huvilan pihapiirissä on jälkiä huvilakulttuurista: laajoja syreeni-istutuksia ja jonkin verran perennoja, lisäksi saaressa on myös kivillä pengerrettyjä vanhoja polkuja.

Helsingin kaupunki osti saaren vuonna 1985.

Tulevaisuus

Läntinen Neitsytsaari on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoima retkeilysaari. Saaressa on hyviä rantautumispaikkoja melojille. Jo nykyisellään saari toimii mainiosti päiväretkikohteena.

Kesällä 2019 saarelle oli ensimmäistä kertaa mahdollista päästä myös kaupunkisoutuveneellä Vuosaaren Aurinkolahdesta.

Saaren saavutettavuuden parantuessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös kulunohjaukseen

Saavutettavuuden kehittäminen

Kiireisimpänä toimenpiteenä saareen tarvittaisiin yleiseen virkistyskäyttöön soveltuva retkeilylaituri.
Mikäli saarelle tulee virkistyspalveluja, saareen voisi olla myös kutsuvenetyyppinen vesiliikenneyhteys Vuosaaresta.

Potentiaaliset kehityskohteet

Yksityisaluekyltit ja laiturien rantautumisen kieltävät merkit eivät tue saaren käyttöä yleisenä virkistysalueena, vaan viestivät tulijoille saaren rajoitetusta käytöstä, vaikka kyseessä on kaupungin omistama retkisaari.
Uutta vuokrasopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon saaren yleinen virkistyskäyttö, ja määritellä ja osoittaa vuokra-alueen rajaus selvästi. Vuokrauksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia avata rakennuksia ja laitureita julkisempaan käyttöön. Vanhassa huvilassa voisi toimia esimerkiksi kahvila-ravintola ja sauna voisi toimia tilaussaunaperiaatteella.
Tällä hetkellä saariryhmästä vain Itäinen Neitsytsaari on sähköverkon piirissä. Sähköverkon ulottamista Läntiseen Neitsytsaareen tulisi tutkia, sillä tämä tukisi saaren soveltuvuutta palveluille.

Lähteet ja lisätiedot

Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
Strang, J. 2016: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki

Huomenlahja

Julkaistu: 2.1.2023

> Saarikortit / Huomenlahja

Kallioinen jokamiessaari

Huomenlahja on pieni kallioinen saari lähellä Vuosaaren Uutelaa. Saaressa ei tällä hetkellä ole eikä sinne ole suunniteltu retkeilypalveluita.

Palvelut

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: –

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –

Sauna: –

Keittokatos: –

Rakennettu tulipaikka: –

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: –

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: –

Taukopaikka: –

Telttailupaikka: –

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: –

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: –

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: –

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: –

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: –

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: –

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: –

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Maisema ja luonto

Jyrkkäpiirteinen ja kallioinen saari

lähes koko saari paljasta kalliota
keskiosassa harvaa, pääosin männyistä koostuvaa puustoa
toimii hyvin linnuston pesimäsaarena

Arvokas ja poikkeava kallioperä

kallioperä on vulkaanistaperäistä kivilajia, tyynylaavaa, minkä vuoksi saari on geologisesti tai geomorfologisesti arvokas kohde
eteläpäässä kaksi graniittista siirtolohkaretta ja pienialainen merenrantojen kalliolammikko (NT)

Tulevaisuus

Kallioinen Huomenlahja ei ole otollinen saari vilkkaaseen virkistystoimintaan jyrkkyytensä vuoksi. Saareen ei esitetä mitään virkistyspalveluja. Luonnonhoidon kehittämisen osalta saaressa ei ole hoidon tarvetta.

Suhteellisen vaikeasta rantautumisesta huolimatta saaren kallioalueet ovat paikoin voimakkaasti kuluneita ja laajemmin kohtalaisesti kuluneita.

Saarikorttien rakenne ja lukuohje

Saarikortit

Julkaistu: 12.12.2022

Tervetuloa käyttämään Helsingin saarikortteja!

Saarikortit ovat tietopankki ja työn apuväline, joka on suunnattu Helsingin kaupungin omistamien virkistyssaarten parissa työskenteleville. Saarikorttien tarkoituksena on helpottaa tiedonkulkua ja jakaa keskeistä saariin liittyvää tietoa helposti ymmärrettävässä, ajantasaisessa ja hyödynnettävässä muodossa. Saarikortit ovat osa Helsingin Kaupunkitilaohjetta ja sisältävät kaikille avointa aineistoa.

Saarikorteilta löydät tietoa saarten

nykytilasta, palveluista ja nykykäytöstä
historiasta, ominaispiirteistä, luonnosta ja maisemasta
kunnossapidosta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä ja muutostarpeista
saarten tulevaisuuden näkymistä, tavoitteista ja niitä koskevista suunnitelmista

Ensimmäisessä vaiheessa talvella 2022-23 sivustolle koostettiin saarikortteja itäisen saariston saarista. Mukana on yhteensä 14 korttia sellaisista saarista, joissa on Helsingin kaupungin omistamia, yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. Saarikortteja kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Kortteihin liittyviä kehitys- ja korjausehdotuksia, ideoita ja muuta palautetta voi lähettää Helsingin palautekanavan kautta (linkki).

Lähteet ja lisätiedot

Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
Helsingin saarikuvaukset 2018. (pdf)
Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnit 2017–2020. (pdf)
Haapanen, E., Halkka, A., Luostarinen, M., Pakarinen, R., Soulanto, M., Tiainen, J., Tuoriniemi, S. ja Yrjölä, R. (2017): Lukuja luodoilta – Helsingin saaristolinnut nyt ja ennen. Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Porvoo.
Itäisen saariston asemakaava. Teknisen huollon periaatesuunnitelma. Helsingin kaupunki 2011. (pdf)
Itäisen saariston maisema ja luonto. Saarikohtainen selvitys kaavalehdittäin. Helsingin kaupunki 2017. (pdf)
Uusien toimintojen paikat rantareitillä 2022. Kartta-aineisto Helsingin karttapalvelu

Hattusaari

Julkaistu: 12.12.2022

> Saarikortit / Hattusaari

Arvokas luontokohde ja loppukesän retkeilyyn soveltuva jokamiessaari

Hattusaari on pieni Helsingin ulkosaaristossa sijaitseva saari, jossa on erittäin paljon luontoarvoja. Esimerkiksi varpunummi ja karu pienruohoketo ovat harvinaisia ja ainutlaatuisia luontokohteita koko kaupungin mittakaavassa.

Saari on tällä hetkellä noin 30 kiinteistön yhteisomistuksessa, Helsingin kaupungilla on suurin osa osuuksista. Hattusaaren kehittämisen tavoitteena on turvata saaren luontoarvot kestävällä tavalla.

Palvelut

Saari on linnustollisesti arvokas kohde (1 lk.), ja siksi saarella käyntejä ja saarelle rantautumista tulee välttää lintujen pesimäaikaan (huhti-heinäkuussa).

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: –

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: –

Sauna: –

Keittokatos: –

Rakennettu tulipaikka: –

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: Ulkokäymälä. (ei käytössä lintujen pesimäaikana)

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: –

Taukopaikka: –

*maksulliset telttailupaikat: –

Telttailupaikka: Telttailu ei ole suositeltavaa saaren herkän luonnon takia.

Opastaulu: –

Reitit: –

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: –

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

Huom. saarella ei ole kunnossapitoa lintujen pesimäaikana (huhti-heinäkuussa)

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: Ulkokäymälä

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito:

Rakenteiden muutostarpeet: Rantautumista ja kulkua saaressa tulee ohjata maasto-opasteilla ja rakenteilla. Esimerkiksi nummen ja pienruohokedon rajaaminen hienovaraisesti maapuilla sekä rakennetun, maastoon merkityn kulkuväylän toteuttaminen alueiden poikki tai vieritse ehkäisisivät kasvillisuuden kulumista. Saaren pohjoisosan hiekkarannan kulumisen ja eroosion vähentämiseksi taas voidaan rakentaa rannan yläosan lappeelle portaat ja näin pyrkiä ohjaamaan rantautuminen ja kulku saareen keskitetysti.

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Rantautumista ja kulkua saaressa tulisi ohjata maasto-opasteilla ja rakenteilla. Saaresta voidaan esimerkiksi laatia saaren pohjoisosaan sijoitettava opaste, josta ilmenevät muun muassa saaren arvokkaat luontokohteet, saarta kiertävät reitit ja rajoitetun käytön alueet sekä mahdolliset muut retkeilypalvelut.

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: Ulkokäymälän huoltokäynnit.

Puhtaanapidon muutostarpeet: Roskahuollon tehostaminen

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: Saaressa tarvitaan kiireellisesti vieraslajitorjuntaa kurtturuusun osalta.

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KUVA (Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala)

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Saari on linnustollisesti arvokas kohde (1 lk.), ja siksi saarella käyntejä tulee välttää lintujen pesimäaikaan huhti-heinäkuussa. Pesimäaikaista häiriötä tulee pyrkiä opastuksen ja valistuksen keinoin rajoittamaan. Erilaisissa infomateriaaleissa tulee tuoda esille saaren runsas pesimälinnusto.

Saari on kokonaisuudessaan luokiteltu arvokkaaksi kasvillisuuskohteeksi (1 lk.). Saaren käyttöä tulee jatkossa seurata ja tarvittaessa rajoittaa käyttöä, mikäli kuluminen ja eroosio lisääntyvät.

Luonto ja maisema

Pieni, matala ja vähäpuustoinen saari

avoimet hiekkarannat ja loivat rantakalliot ominaisia saarelle
poikkeuksellinen ja maisemallisesti edustava nummimainen pohjoisosa hiekkarantoineen
puusto koostuu lähinnä käkkäräisistä saaristomännyistä

Paljon luontoarvoja

koko saari luokiteltu arvokkaaksi kasvillisuus- ja kasvistokohteeksi (1 lk.)
kaksi luonnonhiekkarantaa ovat luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä
uhanalaisia luontotyyppejä: varpunummi (erittäin uhanalainen, EN), Itämeren hiekkarannat (EN), karu pienruohoketo (äärimmäisen uhanalainen, CR), kivikkoiset niittyrannat silmälläpidettäviä (NT)
maasto paikoitellen voimakkaasti kulunut

Linturikas pesimäsaari, joitakin vieraslajiongelmia

kuuluu Nuottakarin-Pihlajaluodon-Välikarin-Hattusaaren linnustollisesti arvokkaaseen kohteeseen (1. lk), pesimärauhan turvaaminen tärkeää
erityisesti pohjoinen hiekkaranta on saaren linnustollisten arvojen keskittymä
kuuluu Kallahdenniemen vedet -nimiseen maakunnallisesti tärkeään lintuvesialueeseen
kurtturuusu kasvattanut elinvoimaiset esiintymät hiekkaisessa maassa

Historia

Hattusaari oli pitkään valtion hallinnassa, eikä se ollut kesähuvilasaari. Vuonna 1929 saari siirtyi puolustusministeriön hallintaan. Puolustusministeriön aikana saarelle on rakennettu kalamajoja. Tuolta ajalta on jäljellä valettu talon perusta. Vuonna 1978 Hattusaaren hallinta siirtyi valtiolta Helsingin kaupungille, mistä lähtien saari on ollut virkistyssaari.

Tulevaisuus

Hattusaaressa ei ole virkistyspalveluja lukuun ottamatta ulkokäymälää. Hyvin maihinnousuun soveltuvat rannat ja hiekkamaa houkuttelevat kuitenkin muun muassa melojia saareen. Saaressa näkyy useita itse tehtyjä nuotiopaikkoja ja grillejä, erityisesti saaren pohjoisosassa. Kova kulutus näkyy maastossa paikoitellen kuluneisuutena.

Hattusaaressa kehittämisessä luontoarvojen ja virkistyskäytön yhteensovittaminen on ensiarvoisen tärkeää. Kulunohjauksen, kuten opasteita ja polkuja tarvitaan pikaisesti, jotta arvokkaat kasvillisuusalueet eivät kuluisi. Esimerkiksi uusilla porras- ja puurakenteilla voidaan ohjata rantautumista ja vähentää arvokkaan hiekkarannan kulumista.

Uusia rakennettuja oleskelupaikkoja ei tule sijoittaa uhanalaisten luontotyyppien viereen.

Saavutettavuuden kehittäminen

Ei suunnitteilla saavutettavuuden parantamisen toimenpiteitä

Muut potentiaaliset kehityskohteet

Vieraslajien torjunta (kurtturuusun esiintymä) kiireellinen toimenpidetarve
Hattusaareen ei esitetä uusia virkistyspalveluja, koska saaren luonnonympäristö ei kestä kovaa kulutusta
Maanomistustilanne ja kiinteistöjen yhteisomistus kaipaa selkiyttämistä
Saaren käyttöä tulee seurata ja tarvittaessa rajoittaa luontoarvojen suojelemiseksi. Tiedotus tärkeässä roolissa.
Hattusaarelle tulee laatia suunnitelma siitä, miten saaren virkistyskäyttöä tulisi ohjata arvokkaiden kasvillisuusalueiden luontoarvojen turvaamiseksi. Suunnitelmassa määritellään esimerkiksi se, millaisia rakenteita ja opasteita kulunohjaukseen tarvitaan.

Lähteet ja lisätiedot

Helsingin itäisen saariston hoito- ja kehittämissuunnitelma 2021-2030. (pdf)
Strang, J. 2016: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki

Vartiosaari

Julkaistu: 24.10.2022

> Saarikortit / Vartiosaari

Kaakkoisen Helsingin saariston tähtikohde

Virkistyskäyttöön soveltuva huvilasaari Laajasalon ja Vuosaaren välimaastossa. Vartiosaarta kehitetään aktiiviseksi virkistysalueeksi osaksi Itä-Helsingin kulttuuripuistoa.

Palvelut

Vesiliikenneyhteydet: Itäinen saaristoreitti, lisäksi sähkölauttayhteys Reposalmesta

Laiturit: Pässilahden pohjukassa on vierasvenelaituri lyhytaikaista kiinnittäytymistä varten. Reposalmen vesiliikennelaiturit ovat vain yhteysliikennettä varten, niihin ei saa kiinnittäytyä.

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: Melojille sopivin rantautumispaikka on saaren pohjoiskoilliskulmassa oleva hiekkarantainen poukama.

Sauna: –

Keittokatos: –

Rakennettu tulipaikka: On (tallin luona)

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: Kompostivessa.

Jätehuolto: Lajitteleva roska-astia lauttarannassa kioskin yhteydessä.

Kaivo: –

Taukopaikka: On (tallin luona)

Telttailupaikka: –

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: Kyllä, useita.

Reitit: Saaressa kulkee useita polkureittejä, joista osa on tallattuja metsäpolkuja ja osa hakkeella päällystettyjä polkuja.

Luontopolku: Vartiosaaren terveysluontopolku on merkattu maastoon viitoilla ja punapäisillä matalilla paaluilla. Polun varrella on rasteja, joista löytyy luettavaa.

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: Kesäkahvila lauttarannassa (Vartiosaariseura). Eläintalli. Luonto- ja eläintalliyhdistys ry huolehtii historiallisesti arvokkaan tallin pihapiiristä ja sen ympäristön siisteydestä. Pihapiirissä voi nauttia eväitä ja paistaa makkaraa. Lisäksi kesäkahvila ja nuorten Saarigalleria.

Kunnossapidon toimenpiteet ja muutostarpeet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: Kompostivessa.

Rakennusten muutostarpeet: –

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: Laiturit, reitistön portaat.

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: Opastaulut, opasteviitat, luontopolun rastien kohdetaulut. Reittien kunnossapito 1 krt/kk; käydään reitit läpi, ja tarvittaessa reitin varsien pitäminen avoimena ym. kunnossapitotyöt.

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: Jos kävijämäärä lisääntyy, tarvitaan lisää opastettuja reittejä sekä muita varusteita ja kalusteita. Esimerkiksi saaren eteläisillä kallioilla opastustarvetta jo ennen luonnonsuojelualueen perustamista. Saaren historiaan liittyvä opastus voisi olla hyvä.

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: Kompostivessan huoltokäynnit touko-syyskuussa 1 krt/vko.

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: –

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KYMP.

Sisäiset yhteistyötahot: Stara.

Muut toimijat: Yksityiset yritykset. Vartiosaariseura ry, Vartiosaaren luonto- ja eläintalliyhdistys ry.

Käytännön toteutus: Töitä tilataan myös yksityisiltä yrityksiltä ja urakoitsijoilta, paljon tilataan Staralta ja hyödynnetään Staran kilpailuttamia aliurakoitsijoita.

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: Käyttömenoissa on tarkastuskäynnit, wc-huolto, HSY:n jätehuoltomaksu. Seuranta toteutuneiden kustannusten kautta. Reittien ja opasteiden rakentamiseen on saatu erillistä investointirahoitusta.

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Vartiosaaren nähtävyyksiä: Vartiokallion näköalavuori, näköalapaikka, metsäkirkko, hiidenkirnu, iso siirtolohkare, lammaslaidun, hehkukupumoottori. Suosittu Vartiosaaripäivä -tapahtuma järjestetään vuosittain loppukesällä (Vartiosaariseura).

Luonto ja maisema

Vartiosaari on kallioinen, pinta-alaltaan noin 82 hehtaarin suuruinen saari, joka sijaitsee Itä-Helsingissä Laajasalon ja Tammisalon vieressä.

Monimuotoiset, vaihtelevat ja arvokkaat luontoalueet

Saaren sisäosat metsävaltaisia. Yli 80 prosenttia saaren metsistä on Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelman (METSO) kriteerien mukaista arvometsää. Saaressa on runsaasti vähintään 150-vuotiaita kilpikaarnamäntyjä
metsätyypit vaihtelevat lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläkarukkoihin
monipuolisia luontotyyppejä myös lintujen elinympäristöiksi. Saaressa on edustava pesimälintulajisto. Saaren virkistyskäytön lisääntymisen aiheuttama linnuston häiriintyminen on suurempi riski saaren luonnolle kuin esimerkiksi maaperän kuluminen.

Arvokkaiden luontokohteiden keskittymä

yli puolet saaren pinta-alasta on arvokkaita luontokohteita (kasvillisuus, metsät, geologia, linnusto)
Useita uhanalaisiksi luokiteltuja luontotyyppejä: lehtoalueita, kalkkipitoinen kallio, tervalepikko, kivikkorantoja ja rantahietikko
Yksi Suomen ainoista tunnetuista rantaruttojuuren kasvupaikoista sijaitsee saaren etelärannalla
koko saari on luokiteltu tärkeäksi lepakkokohteeksi. Kesällä 2022 tehdyn lepakkoselvityksen mukaan saarella on monipuolinen lepakkolajisto ja runsaasti lepakoille soveltuvia päiväpiiloja.
Vartiosaaresta löytyy Myös geologisia arvokohteita, kuten suuria siirtolohkareita, hiidenkirnu sekä arvokkaita kallioalueita.

Pihoja, puutarhakasvillisuutta ja niittyjä

huviloiden pihapiireissä kasvaa luonnonkasvillisuuden lisäksi myös jaloja lehtipuita ja muuta aiemmin istutettua, osittain vierasperäistä kasvillisuutta.
Saaren keskiosan laakso on ollut aiemmin peltona ja laitumena, mutta nykyään se on umpeen kasvavaa ja pensoittuvaa niittyä, jolla kasvaa paikoin pajupensaikkoja ja nuoria koivun- ja pihlajanvesoja.

Historia

Museovirasto on luokitellut Vartiosaaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Koko saari on pihapiirejä lukuun ottamatta kaikille avointa virkistysaluetta.

Kesähuviloiden rakentaminen alkoi höyryalusliikenteen myötä 1800-luvun lopulla ja jatkui 1900-luvulle tultaessa. Tiettävästi ensimmäinen kesähuvila rakennettiin vuonna 1889.

Saaren kehittäminen on herättänyt keskustelua eri vuosikymmeniä. Vuodesta 1948 aina 1960-luvun alkuun saakka Vartiosaaressa oli yksityishuviloiden lisäksi Alko-yhtiön henkilökunnan lomakeskus. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Vartiosaarta esitettiin asuinalueeksi, ja Kansallis-Osake-Pankki osti Alkon alueet sekä yksityishuviloita aikeenaan rakentaa saaresta Tammisalon kaltainen yhteisö. Kaavaehdotukseen kuului myös moottoritie Kruununhaasta Laajasaloon ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen. Vuonna 1970 kaupunginhallitus kumosi hankkeet, ja vuosien 1972 ja 1992 yleiskaavoissa Vartiosaari oli virkistysaluetta. Vuonna 1997 saari kuitenkin rajattiin pois saariston osayleiskaavasta, ja vuoden 2002 yleiskaavaluonnoksessa Vartiosaari varattiin taas rakennettavaksi asumiskäyttöön jopa 9 000 asukkaalle, mikä herätti voimakasta vastustusta.

Saaren huvilamiljöö inventointiin vuonna 2009 mukaan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tällä hetkellä Vartiosaaressa on 57 historiallista huvilaa, joista noin puolet on Helsingin kaupungin omistamia ja vuokralla erilaisille toimijoille, kuten kesänuorisotalolle, asunnottomien virkistyspaikalle, yrittäjille, taiteilijoille ja yhdistyksille.

Tulevaisuus

Korkein hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren osalta Yleiskaavan 2016 merkinnät ja Vartiosaaren rakentamista koskevan osayleiskaavan. Aiemmassa Yleiskaavassa 2002 Vartiosaari osoitettiin selvitysalueeksi, nyt maankäyttö tullaan ratkaisemaan osayleiskaavalla.

Osayleiskaavan tavoitteita:

Valtakunnallisesti arvokkaan huvila-alueen suojelua edistetään
Vartiosaaressa mahdollistetaan virkistys-, loma- ja matkailupalvelujen kehittäminen.
Saaren palveluiden saavutettavuus turvataan ja olemassa olevat virkistysreitit huomioidaan osayleiskaavassa
Tavoitteena on suojella arvokkaimmat luontokohteet.

Vartiosaaren reittejä, opasteita, käymälöitä ja jätehuoltoa on paranneltu viime vuosina ja lisäksi saareen pääsyä helpotettu tihentämällä vesiliikennettä.

Vuonna 2023 Vartiosaari oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Venevalkama.jpg

Saavutettavuuden kehittäminen

Pässilahden laiturin kunnostaminen
Osayleiskaavatyön aikana on tarkasteltu myös mahdollisuuksia parantaa saaren saavutettavuutta sillan avulla.

Potentiaaliset kehityskohteet

Luontopolun rastien toteuttaminen
Opastaulujen sisällön päivittäminen

Lähteet ja lisätiedot

Strang, J. 2016: Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia. Antiikki-Kirja, Helsinki
Helsingin merelliset huvilapuutarhat. Helsingin kaupungin julkaisu 2015. (pdf)
Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys 2012. (pdf)
Vartiosaaren kulttuuriympäristöselvitys – Inventointikortisto. 2013. (pdf)
Helsingin Vartiosaaren lepakkoselvitys 2022. (pdf)
Vartiosaaren maisemaselvitys (pdf)
Itä-Helsingin kulttuuripuisto – kehittämissuunnitelma 2012. (pdf)

Malkasaari

Julkaistu: 17.8.2022

> Saarikortit / Malkasaari

Erilaisille retkeilijöille soveltuva retkisaari

Malkasaari on virkistyskäyttöön hyvin soveltuva saari. Se on metsätyypiltään kulutuskestävä ja maastonmuodoltaan loivapiirteinen. Malkasaarta kehitetään esteettömämmäksi ja mahdollisimman monia ryhmiä palvelevaksi virkistyssaareksi.

Palvelut

Vesiliikenneyhteydet: –

Laiturit: Saaressa on vesiliikennelaituri, vierasvenelaituri ja ponttonilaituri.

*maksulliset laiturit: –

Rantautumis- ja kiinnittäytymispaikat: Saaren loivat rannat sopivat melojien rantautumiseen, etenkin saaren pohjoispuolella on suojaisia hiekka- ja sorarantoja.

Sauna: Sauna ei ole tällä hetkellä käytössä tai vuokrattavissa, remontoitava.

Keittokatos: Kyllä. (mutta ei polttopuuhuoltoa: omat polttopuut mukaan)

Rakennettu tulipaikka: Kyllä. (mutta ei polttopuuhuoltoa: omat polttopuut mukaan)

Hiiligrilli: –

Polttopuuhuolto: –

WC/käymälä: Ulkokäymälä.

Jätehuolto: – (roskattoman retkeilyn periaate)

Kaivo: Saaressa on kaivo, mutta kaivovesi ei ole juomakelpoista.

Taukopaikka: Kyllä.

Telttailupaikka: Soveltuu lyhytaikaiseen telttailemiseen

*maksulliset telttailupaikat: –

Opastaulu: Kyllä, laiturin luona.

Reitit: Saaren ympäri kulkee tallattuja polkuja. Vesiliikennelaiturilta ja keittokatokselta menee saunalle kunnollinen reitti.

Luontopolku: –

Esteettömät palvelut: –

Muut palvelut: –

Kunnossapidon toimenpiteet

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito: Ulkokäymälä, vaja, Lilla Villan -huvila ja sauna.

Rakennusten muutostarpeet: Päärakennus ja sauna kunnostuksen tarpeessa

Arvokasta lepakkoaluetta: Ennen rakennusten kunnostamista tai päätyjen ulkolaudoitukseen tehtäviä toimenpiteitä tulee tarkistaa lepakoiden mahdollinen esiintyminen ullakkotiloissa ja varmistua siitä että lepakot eivät häiriinny.

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: Laiturit ja poijut; kausiluonteisesti välisiltojen poistot ja muut laitureihin liittyvät työt. Rakennettu tulipaikka, kaivo.

Rakenteiden muutostarpeet: Laiturit

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: Opastaulu ja taukopaikka.

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: –

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet: Normaali huoltokäynti 1-2 krt/vko. Käymälän siivous ja tyhjennys, kuivikkeiden ja vessapapereiden tarkastus/lisäys. Alueen yleiskatselmus sekä irtoroskien keräys. Saunan tarkastus ja tarvittaessa siivous. Rakennetun tulipaikan ympäristön siivous.

Puhtaanapidon muutostarpeet: Saaren käyttö ja saunan vuokraus on oleellisesti lisääntynyt viime vuonna, ja muun muassa roskaaminen on lisääntynyt.

LUONNONHOITO

Metsien hoito: –

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito: Heinän leikkuu ja raivaus. Alueella on paljon niittyaluetta, joka rehevöityy nopeasti ja usein.

Niittyjen hoidon muutostarpeet: Kunnossapidettävää nurmi-/niittyaluetta on paljon ja se vaatii jatkuvaa hoitoa. Pihapiirin kasvillisuuden hoito- ja kunnostussuunnitelman ja hoitoluokkakartan laatiminen, arvokkaat luontotyypit huomioon ottaen

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KUVA (Merellinen yksikkö, muut merelliset palvelut -tiimi, myös kiinteistöjen/rakennusten osalta)

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: –

Käytännön toteutus: Vastuutahon omana työnä tai tilataan ulkopuoliselta.

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: Malkasaaren kulut tiliöidään Kaunissaaren alle. Kunnossapidon kustannuksia voidaan arvioida työntuntien määrän perusteella.

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Luonto ja maisema

Puustoinen ja loivapiirteinen saari

Malkasaari on puustoinen ja pinnanmuodoltaan loivapiirteinen saari, joka sijaitsee Kallahdenselällä, melko lähellä Kallahdenniemeä.
säännöllisen soikion muotoinen saari, jonka rantaviiva on suora.
pohjoisrannat vähäkasvisia soraikkoja, kivikkoja ja hietikkoja
kallioperältään amfiboliittia ja metavulkaniitteja
kallioperän päällä kauttaaltaan soraa ja soramoreenia

Hyvin kulutusta kestävät, aktiivisessa käytössä olleet metsät

mäntyvoittoista kangasmetsää, paikoitellen kilpikaarnaisia mäntyjä
metsät tyypiltään kulutusta hyvin kestäviä
säännöllisemmän metsänhoidon piirissä kuin monet muut saariston metsäiset alueet
runsas käyttö näkyy paikoin saaren kasvillisuuden kuluneisuutena ja kenttäkerroksen heinävaltaisuutena

Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit

saaren keskiosassa, vanhan rakennuksen ja nykyisen keittokatoksen vieressä on pienialainen pienruohoketo, joka on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi luontotyypiksi (CR). Keto on kasvamassa umpeen ja toisaalta siihen kohdistuu kulutusta. Siksi se on kohteena edustavuudeltaan arvioitu kohtalaiseksi
etelärannat kivikkoisia niittyrantoja (luokiteltu silmälläpidettäviksi, NT)

Lepakoille tärkeä alue keittokatoksen ympärillä

yksi lepakoille tärkeä, luokan III alue, joka kattaa keittokatoksen ympärillä olevan aukean, pohjoisrantaan vievän polun sekä saaren pohjoisrannat (Lepakkokartoitus 2018)
Lepakot käyttävät saarta erityisesti loppukesän saalistusalueena. Malkasaaressa tarkistettiin viisi eri rakennusta, joista yhdestäkään ei löytynyt lepakoiden jätöksiä tai muita jälkiä.

Historia

Malkasaarella ei ole ollut vakituista asutusta. Saaren nimi Takveda eli kattomalka viittaa siihen, että saarelta on aikoinaan haettu puutavaraa.

Malkasaarella oli aikoinaan kaksi asuinhuvilaa. Malkasaaren entinen päärakennus 1910-luvulta, Stora villan, purettiin 1960-luvun loppupuolella. Saaren nykyinen grillikatos on rakennettu puretun huvilan kivijalan päälle. Kivijalan lisäksi myös muita päärakennukseen liittyneitä vanhoja kivirakenteita, kuten pihaa ympäröinyt aita, portaita ja kivettyjä kulkuväyliä on säilynyt: saaren keskiosassa oleva kivimuurin pätkä rajasi puutarhamaata, ja eteläisessä rannassa olevan kiviröykkiön kohdalla oli höyrylaivalaituri. Maastossa on vieläkin näkyvissä tyypillistä huviloiden puutarhakasvillisuutta, mm. syreeni-istutuksia, siperianhernepensasta sekä perennoja ja sipulikukkia.

Päärakennuksen parina oli Lilla villan, jota vuokrattiin sodan jälkeen eteenpäin kesäksi kerrallaan. Arviolta vuonna 1933 valmistunut harjakattoinen huvila on saaressa edelleen, mutta se on jäänyt rapistumaan ilman käyttötarkoitusta ja ikkunat peitettyinä. Saaren pohjoisrannalla on saunarakennus, joka edustaa kansallisromanttista suuntausta.

Malkasaari siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1965, jolloin siitä tuli retkeilysaari. Malkasaari on ollut aiemmin hyvin suosittu telttailusaari. Pitkäaikaistelttailu aiheutti saareen kuluneisuutta ja lieveilmiöitä, joten pysyvä telttailu ja siihen liittyvät rakenteet kiellettiin vuonna 2014.

Uimaranta Malkasaaressa. Kuva: Helsingin kaupunki — Ranta ja retkilaituri Malkasaaressa

Tulevaisuus

Malkasaari on metsätyypiltään kulutuskestävä saari, jossa on jo nykyään melko kattavat retkeilypalvelut. Vahvistetut polut ohjaavat hyvin kulutusta, jolloin saaren metsänpohjan kasvillisuus saadaan elpymään ja metsä uudistumaan. Saari soveltuu hyvin merellisten yrityspalvelujen järjestämiseen (asemakaavassa RM-aluetta).

Saaren pohjoisosassa on arvokkaita lepakkoalueita, joten saarelle ei tule lisätä tarpeetonta valaistusta.

Vuonna 2023 Malkasaari oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa.