Kategoria: Uncategorized

> Saarikortit / Kotiluoto

Kotiluodolle muutti ensimmäisiä torppareita 1810-luvulla, saaren kantatilana oli Puotilan kartano. 1880-luvulta lähtien Kotiluoto oli huvilakäytössä. Vuonna 1919 Kotiluodon ja Villaluodot osti runoilija J. L. Runebergin pojanpoika Björn Runeberg. Robert Tikkasen suunnittelema jugend-vaikutteinen kivihuvila valmistui vuonna 1920. Huvilaan kuului myös näyttävä, puutarha-arkkitehti Paul Olssonin suunnittelema laaja puutarha, joka sai vaikutteita sekä geometrisistä ja suoraviivaisista barokkipuutarhoista että metsäpuistoajatuksista. Puutarha on aikoinaan ollut harvinaisen edustava esimerkki saariston huvilapuutarhoista satoine hedelmäpuineen, ruusutarhoineen ja akselisommitelmineen. Monia puutarhan rakenteita, kuten kiviportaita ja -pengerryksiä, puistoväyliä sekä puutarhakasvillisuutta on vieläkin maastossa havaittavissa. Puutarha on kulttuurihistoriallisesti arvokas ja siitä on laadittu puutarhahistoriallinen selvitys ja kasvillisuusinventointi vuonna 2012. Kotiluodon huvilavaiheesta on peräisin myös rannalla sijaitseva kärpässienen mallinen uimahuone, joka varmasti toimii monen veneilijän kiintopisteenä lähivesillä.

Kotiluoto oli Runebergin suvun omistuksessa, kunnes se myytiin Helsingin kaupungille vuonna 1966. Saarta muun muassa vuokrattiin veneilyseurojen leiritoimintaa varten, mutta se alkoi hoidon puutteessa rapistua. Puutarha ja kivihuvila jäivät ilman kunnossapitoa, lisäksi joitain vanhoja rakennuksia purettiin. Kärpässientä muistuttava uimahuone on päärakennuksen ohella ainoa saaren jäljelle jääneistä vanhoista rakennuksista.

Tällä hetkellä Kotiluoto on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnassa oleva virkistyssaari. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on vuokrannut vanhan päärakennuksen pihapiireineen sekä kaksi laituria Helsingin navigaatioseura ry:lle ja Itä-Helsingin pursiseura ry:lle vuodesta 1992 alkaen.

Nykyinen vuokrasopimus on voimassa vuoden 2025 toukokuun loppuun asti.

Saaressa on arvokkaita lepakkoalueita, joten turhaa valaistusta tulee välttää.

Vuonna 2023 Kotiluoto oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa.

Saavutettavuuden kehittäminen

• Kotiluodolla on hyväkuntoinen vesiliikennelaituri, mutta saareen ei tällä hetkellä kulje reittiveneyhteyttä. Kotiluoto tulisi saada säännöllisen vesiliikenneyhteyden piiriin. Lisäksi saareen avataan uusi julkinen retkilaituri.
• Kotiluotoon osoitetaan myös melojien rantautumispaikka, sillä saarta kehitetään Villaluotojen rinnalla itäisen saariston melontakohteeksi.

Potentiaaliset kehityskohteet

• Saari on merkitty Vistrassa eli Helsingin viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelmassa merelliseksi vetovoimakohteeksi.
• Huvilan uutta vuokrasopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon saaren yleinen virkistyskäyttö, ja määritellä vuokra-alueen rajaus selvästi. Vuokrasopimuksen uusimisen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia avata huvila pihapiireineen ja laiturit julkisempaan käyttöön.
• Kotiluodon retkeilypalveluiden kehittämistä varten laaditaan tarkempi toteutussuunnitelma.

> Saarikortit / Villaluodot

Nykyisellään Villaluodot ovat retkeilykäytössä ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnoimia.

Villaluotoja kehitetään itäisen saariston veneily- ja melontakohteeksi. Itäinen tai Pohjoinen Villaluoto voisi soveltua kutsuvenetyyppisen vesiliikenteen kohteeksi

Saavutettavuuden kehittäminen

• Läntisellä Villaluodolla uusi retkilaituri helpottaisi maihinnousua.
• Pohjoiselta Villaluodolta osoitetaan melojille rantautumiseen soveltuva paikka lounaisrannalta.
• Opastusta ja reitistöä kehitetään kaikilla saarilla.

Potentiaaliset kehityskohteet

• Läntisellä Villaluodolla ei ole retkeilypalveluja. Tämä näkyy saarella nuotiopaikkoina ja roskaisuutena. Pienimuotoisia retkeilypalveluja on suunnitteilla: mahdollisesti pöytäpenkkiryhmä, huussi ja pieni avogrilli.
• Pohjoisen Villaluodon retkeilypalveluja parannetaan: keittokatos ja ulkokäymälä kunnostetaan ja kaakkoisosaan rakennetaan uusi oleskelupaikka pöytäryhmineen.
• Telttailulle osoitetaan soveltuvia paikkoja saarten maaston säästämiseksi ja kulumisen estämiseksi.

Ei suunnitteilla kehittämistoimenpiteitä.

Vasikkaluodossa oli Itä-Helsingin varhaisin herrashuvila jo 1840-luvulla. 1860–1870-luvuilla pienessä saaressa asui yksinään ympärivuotisesti ”onnettomasti rakastuneeksi aatelimieheksi” mainittu entinen nimismies ja merikapteeni Kristian Fredenborg (1809–1882). Hän kutsui saarta nimellä Kristiansö. Vuosista 1949 ja 1952 vuoteen 1970 saaren omisti Kone Oy. Tuolloin saarta kutsuttiin Konekariksi. Paikka toimi konelaisten virkistyssaarena. 1970-luvulta 2000-luvun alkuun saari oli vuokrattuna sotainvalideille. Saaren rakennuksista vanhimmat ovat 1800-luvulta ja uusimmat 1950-luvulta.

Ei suunnitteilla kehittämistoimenpiteitä.

Vasikkaluoto: Voimassa oleva asemakaava mahdollistaisi lisärakentamista.

Villingissä on asunut kalastajia 1700-luvulta lähtien. Villingin kartano erotettiin Degerön kartanon maista vuonna 1798. Pienimuotoinen kartanomiljöö päärakennuksineen ja puistoineen sekä punainen tupa ovat säilyneet. Villingin tunnusomaisiin piirteisiin kuuluvat saaren läpi kulkevat, melko leveät yleiset polut. Ennen huvilakautta, 1800-luvulla, saari oli venäläisten upseerien ja virkamiesperheiden käytössä, jolloin ilmeisesti Santahaminan venäläiset rangaistusvangit rakensivat kilometrikaupalla jatkuvat kiviaidat, jotka oli tarkoitettu suojaamaan peltoja laiduntavilta eläimiltä.

1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Villinkiin rakennettiin kesähuviloita. Villinki on Helsingin itäisen saariston huvilasaarista laajin ja rakennustaiteellisesti merkittävin – koko Villingin saari on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi eli RKY-alueeksi. Huvilakausi alkoi 1800-luvun loppupuolella ja palstoitus jatkui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien kuluessa rakennetut huvilat ovat merkittävin osa Villingin huvilayhdyskuntaa. Useimmat huviloista ovat säilyneet, ja osa niistä on lähes alkuperäisessä asussaan. Esimerkiksi sekä David Frölander-Ulfin suunnittelemaan Widablickiin että John Settergrenin suunnittelemaan Villa Aftonsoliin liittyy korkeatasoista puutarha- ja maisemarakentamista. Arvokkaimpiin kohteisiin kuuluvat myös kolme Fazerin suvulle kuulunutta huvilaa sekä nk. Schantzien huvila. 1920- ja 30-luvuilla rakennetut huvilat ovat arkkitehtuuriltaan vaatimattomampia. Yleisilmeeltään ne ovat kodikkaita ja muistuttavat ulkonäöltään saman ajan esikaupunkihuviloita ja asuinrakennuksia.

Aikakauden huviloista tunnetuin on Villa Oivala (Oiva Kallio 1924). Villingin uudemmista, modernia rakennuskantaa edustavista huviloista edustavimpia ovat arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelemat rakennukset saaren etelärannalla sekä entisen Outokummun alueen tyyppipiirustuksiin perustuvat kesähuvilat ja päärakennus (arkkitehti Antero Pernaja). Vanhoilla huviloilla oli laajat pihapiirit, ja pihat olivat usein aikansa merkittävimpien maisema-arkkitehtien kuten Paul Olssonin ja Bengt Schalinin suunnittelemia. Näistä upeista vanhoista huvilapuutarhoista osa on nykyäänkin hienossa kunnossa, toiset pidetään laajoina avoimina alueina nurmikenttineen ja jotkin ovat päässeet villiintymään tai katoamaan. Vanhoja puutarharakenteita kuten pengerrettyjä käytäviä, kivimuureja, -portaita ja – pengerryksiä sekä runsaasti vanhoja puutarhaistutuksia ja laaja valikoima puutarhalajistoa on jäljellä. Tärkeitä rakennetun ympäristön osia erityisesti Villingissä ovat myös rantamaisemaan kuuluvat rantamuurit, saunat, laiturit ja uimahuoneet.

Tällä hetkellä Villingin pääkäyttötarkoitus on kesäasuminen. Saaren rannoilla on kymmeniä kesähuviloita, jotka ovat pääosin yksityisiä. Saaressa ei ole julkisia virkistyspalveluita.

Saaren yksityisestä maanomistuksesta huolimatta Villingin retkeilykäyttö on sallittua jokamiehenoikeuden nojalla. Nykyään saaressa ei käy kovinkaan monia retkeilijöitä vesiliikenteen ja yleiseen käyttöön tarkoitetun retkilaiturin puuttumisen takia.

Villingissä on melko hyvä infrastruktuuri. Saaressa on sähköverkko, ja Villinkiin on myös muodostettu vesiosuuskunta, joka on rakentanut vesijohdon ja viemärin saareen. Asemakaavassa kaupungin kiinteistöjä on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueiksi.

Saaren kehittämisessä tavoitteena on sovittaa yhteen saarelaisten ja saaren virkistyskäytöstä kiinnostuneiden kaupunkilaisten toiveita ja tarpeita.

Asemakaavassa kaupungin kiinteistöjä on merkitty merkinnällä matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Näiden alueiden kehittämisessä ja mahdollisten vuokrasopimusten laatimisessa tulee ottaa huomioon yleinen virkistys.

Vuonna 2023 Villinki oli yhtenä suunnittelukohteena Europan 17 -kilpailussa. 

Ensimmäinen kehitysvaihe

• Toteutetaan saaren yleisen virkistyskäytön kannalta välttämättömimmät retkeilypalvelut ja kulunohjaus. Saaressa on paljon yksityisalueita, joten on tärkeää, että yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvat reitit, rantautumispaikat ja vastaavasti yksityisalueet merkitään opasteisiin selkeästi.
• Tärkeimpien rantautumispaikkojen yhteyteen lisätään saaristo-opaskyltit, saaristopolun varteen lisätään tarvittavia opasteita ja melojien rantautumis-paikat merkitään maastoon ja opasmateriaaleihin.
• Kylänlahdelle rakennetaan kuivakäymälät, ja Kylänlahdelle ja Villinginlahdelle pöytäpenkkiryhmät tai vastaavat levähdyspaikat retkeilijöille.

Toinen kehitysvaihe

• Saaristopolkua kunnostetaan tarvittavin osin ja polku siirtyy kaupungin vuosittaisen ylläpidon piiriin maanhankintojen myötä. Saaristopolkujen siirtyminen kaupungin omistukseen on tarpeen saaren yleisen virkistyskäytön parantamiseksi, sisämaatonttien kulkuyhteyksien järjestämiseksi ja ylläpidon vastuukysymyksien selventämiseksi.
• Virkistysreittien yhteyteen perustetaan saaren kulttuuri- ja luontokohteita sekä historiaa esittelevä luontopolku.
• Kylänlahden retkeilypalveluita täydennetään uudella levähdyspaikalla ja Helsinki-huussilla. Kaupunki voi myös liittyä Villingin vesiosuuskuntaan, jotta saareen voidaan avata yleinen juomavesipiste. Kylänlahdelle rakennetaan uusi käyntilaituri, joka soveltuu myös kutsuvenetyyppisen vesiliikenteen käyttöön.
• Widablickiä kehitetään yrityskäyttöön järjestämällä matkailuyrittäjähaku. Lisäksi Stigenille voidaan järjestää matkailuyrittäjähaku.
• Villinginlahdelle rakennetaan keittokatos sekä uusi retkilaituri omalla veneellä liikkuville.

Kolmas kehitysvaihe

• Kylänlahdelle rakennetaan keittokatos ja uusi retkilaituri, Villinginlahdelle Helsinki-huussi sekä uimisen mahdollistavat uimaportaat.
• Nykyinen yhteysvenelaituri peruskorjataan, tavoitteena on saada saareen reittiveneliikenneyhteys.
• Myrskykallioille voidaan rakentaa opastekyltti.
• Kaupungin omistamista pienialaisista virkistysalueista Villinginlahdella ja Kylänlahdella kehitetään toimintojen solmukohtia, joihin sijoitetaan yleisen virkistyksen palvelut, kuten opasteet, laiturit, levähdyspaikat, keittokatokset, ulkokäymälät ja vastaavat retkeilypalvelut.
• Villinki tulisi saada vesiliikenteen pariin. Pienimuotoiseen kutsuveneliikenteeseen riittää pienempikin laituri, mutta pidemmällä tähtäimellä reittiliikenneyhteys saareen edellyttää vanhan yhteysvenelaiturin peruskorjausta tai kokonaan uuden reittivenelaiturin rakentamista.
• Veneilijöitä varten rakennetaan kaksi yleistä retkilaituria. Toinen retkilaituri sijoitetaan saaren itäpäähän Villinginlahden alueelle ja toinen retkilaituri sijoitetaan saaren länsipäähän Kylänlahden alueelle.
• Saaren eri puolille osoitetaan asemakaavan mukaisia melojien rantautumispaikkoja, joista osa voidaan varustaa myös melontalaiturilla.

RAKENNUKSET

Rakennusten kunnossapito:

Satamasaari: Päärakennus, sauna, kesämajat, ulkokäymälä.

Pikku Satamasaari: Kesämajayhdistys kunnossapitää rakennuksia, Rya kunnossapito on hankkinut tarvikkeita.

Rakennusten muutostarpeet: –

Arvokasta lepakkoaluetta: päärakennusta kunnostettaessa tulee varmistua siitä, että lepakot eivät häiriinny.

RAKENTEET

Rakenteiden kunnossapito: –

Satamasaari: Laituri, Yhteysvenelaituri. Kesämajalaisten laituri.

Rakenteiden muutostarpeet: –

VARUSTEET JA KALUSTEET

Varusteiden ja kalusteiden kunnossapito: –

Varusteiden ja kalusteiden muutostarpeet: –

PUHTAANAPITO

Puhtaanapidon toimenpiteet:

Satamasaari: Kesämajayhdistys hoitaa käymälöiden puhtaanapidon.

Puhtaanapidon muutostarpeet: –

LUONNONHOITO

Metsien hoito:

Satamasaari: Luonnonhoidossa keskitytään pääreittien, tonttien, oleskelualueiden ja vastaavien alueiden puuston hoitoon. Saarelle tilataan tarvittaessa erikseen tehtävänä toimenpiteenä yksittäisten puiden poistoa ja pienpuuston harvennusta. Tarkastuskäyntejä tehdään säännöllisesti, jotta henkilö- ja aineellisilta vahingoilta säästytään.

Metsien hoidon muutostarpeet: –

Niittyjen hoito:

Satamasaari: Ei kaupungin hoidossa olevia niittyjä.

Pikku Satamasaari: Ei niittyjen hoitoa.

Niittyjen hoidon muutostarpeet: –

KUNNOSSAPIDON ROOLIT

Vastuutaho: KYMP /Rya/yleisten alueiden kunnossapito.

Sisäiset yhteistyötahot: –

Muut toimijat: Satamasaarelaiset ry.

Käytännön toteutus: –

KUSTANNUKSET

Nykyiset kunnossapidon kustannukset: –

Arvio muutostarpeiden kustannuksista: –

LISÄTIETOA

Kesämajatoiminta on jatkunut Satamasaaressa ja Pikku Satamasaaressa näihin päiviin asti. Satamasaari on vuokrattu Satamasaarelaiset ry:lle. Nykyään saaressa on noin sata pientä kesämajaa. Mökit ovat vieri vieressä eikä niillä ole omia aidattuja alueita tai tontteja. Vanha päärakennus on mökkiläisten käytössä juhla- ja kerhotilana.

Satamasaaressa on ollut pysyvää kalastaja-asutusta 1840-luvulta lähtien. 1880-luvulla saaresta tuli kesänviettopaikka, Satamasaaren hieno päärakennus, entinen Af Schulténin huvila, rakennettiin 1880-luvulla.

Vuonna 1934 Satamasaareen perustettiin kansanpuisto eli aikoinaan lähinnä työväestölle suunnattu virkistysalue. Teltat vaihtuivat pieniin mökkeihin. Alueesta kehittyi kesämajayhdyskunta, joka on samankaltainen kuin mantereella Kivinokassa tai Lauttasaaren eteläosassa sijaitsevat kesämaja-alueet.

Satamasaari on tällä hetkellä yksi itäisen saariston vilkkaimpia virkistysalueita. Saaressa on noin 100 pientä kesämajaa. Mökit sijaitsevat lähekkäin toisiaan eikä niillä ole omia aidattuja alueita tai tontteja. Tiheästi rakennetut mökit luovat julkiseen saareen yksityistä tunnelmaa.

Päärakennuksen ullakko tulee tarkistaa ennen mahdollisia kunnostus- ja korjaustoimenpiteitä lepakoiden varalta.

Satamasaareen ei esitetä uusia julkisia retkeilypalveluita.

Saavutettavuuden kehittäminen

• Ei esitetä saavutettavuuden parannuksia. 

Potentiaaliset kehityskohteet

• Saarella yksityinen ja suljettu tunnelma mökkien suuren määrän vuoksi, vaikka saari on kaikille avointa tilaa. Tapahtumien, esimerkiksi juhannusjuhlien, venetsialaisten tai ravintolapäivien avulla saarta voitaisiin tehdä tunnetummaksi muillekin kaupunkilaisille.
• Päärakennuksessa voisi toimia kesäkahvila tai pienimuotoista B&B-majoitusta.